Kehitysvammaisuus

​Kehitysvammaisuudessa älyllinen kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisesti tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi.

Älykkyysosamäärä ja taitotaso jäävät kehitysvammaisella erittäin heikolle tasolle eli älykkyysosamäärä (ÄO) on alle 70 (-2 SD), eivätkä sopeutumistoiminnot eli pärjääminen arjen tilanteissa vastaa ikäodotuksia. Älykkyysikä on alle 12 vuotta myös aikuisena.

Syitä kehitysvammaisuudelle ovat geneettiset sairaudet ja oireyhtymät sekä kehityksen aikaisien vahingoittavien tapahtumien jälkitilat (asfyksia eli hapenpuute, keskushermostotulehdukset, kasvaimet). Myös perimä ja esimerkiksi ympäristötekijät voivat olla taustalla vaikuttamassa kehitysvammaisuuteen. Kehitysvammaisuuden syy jää usein tunnistamattomaksi.

Kehitysvammaisuuden tutkiminen ja toteaminen

Lapsi tarvitsee aina erikoissairaanhoidon tutkimuksia, mikäli kehitysvammaepäily herää. Kehitysvamma diagnosoidaan yleensä kouluikään mennessä. Lääkäri selvittää kehitysvamman syytä erilaisilla tutkimuksilla (kuvantaminen, geneettiset ja aineenvaihdunnantutkimukset) ja neuropsykologi vamman vaikeusastetta.

Kehitysvammaisen lapsen tukeminen

Kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksen tavoitteena on mahdollisimman hyvä itsenäinen toimintakyky ja itsetunto. Kuntoutus painottuu lapsuusikään (puhe-, toiminta- ja fysioterapia). Koulun tukitoimet ovat tärkeitä. Oppivelvollisuus kehitysvammaisella lapsella on 11 vuotta. Keskeistä on perheen ja lähiympäristön tuki. Aikuisena kehitysvammainen tarvitsee yksilöllistä apua opinnoissa, asumisessa ja edunvalvonnassa.

Lue lisää

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry


Edellinen sivuOsion aloitussivulle

 


Katso lisää