Terveydenhoitaja tai lääkäri arvioi pituusmitan erotuksena kasvukäyrän keskiarvosta ja odotuspituudesta. Positiivinen ero tarkoittaa, että lapsi kasvaa ikätovereitaan tai vanhempiaan pidempänä ja miinusmerkkinen lyhempänä. Samalla arvioidaan lapsen kasvu suhteessa aiempaan kasvuun.
Seurannan tarkoituksena ei ole luokitella lapsia lyhyiksi tai pitkiksi. Tärkeintä on havaita merkittävä ero kasvukäyrien keskiarvoon, odotuspituuteen tai taittuminen aiemmasta kasvusta. Mitä enemmän pituusmitta poikkeaa, sitä tärkeämpää on, että lapsi tutkitaan tarkemmin mahdollisen kasvuun vaikuttavan sairauden löytämiseksi.
Kasvun seulontasäännöt ovat tässä avuksi.
Lue lisää:Kasvun seulonta
Odotuspituus lasketaan vanhempien pituuksien perusteella. Odotuspituuden käyttö tarkentaa kasvun arviointia, koska lapsen kasvu on mahdollista arvioida suhteessa perinnölliseen kasvunvaraan. Odotuspituus on kuitenkin liian epätarkka ennustamaan lapsen aikuispituutta. Sen ennustamiseksi täytyy arvioida luuston kypsyysaste kädestä otettavalla röntgenkuvalla (luustoikä).
Lue lisää:Luustoikä
Lapsen painon seurannan tarkoituksena on ravitsemuksen riittävyyden arviointi. Kehon poikkeavaan koostumukseen voi taas johtaa liiallinen ravitsemus ja ylipaino, aliravitsemus tai painoon vaikuttavat sairaudet. Paino suhteutetaan lapsilla aina pituuteen. Tosin imeväisiässä painokehityksen seuraaminen tavanomaisesti kilogrammoina on järkevää. Painoa seurataan kahdella tavalla: pituuspainona ja ikä-painoindeksinä (BMI). Niissä molemmissa voimakas poikkeama ylöspäin tarkoittaa usein liiallista rasvan kertymistä elimistöön, kun taas painokäyrän taittuminen alaspäin voi olla merkki aliravitsemuksesta.
Kasvun seulontasäännöt ovat tässä avuksi.
Lue lisää:
Kasvun seulonta
Päänympärys mitataan kaikilta alle 7-vuotiailta lapsilta. Pään kasvu arvioidaan erotuksena kasvukäyrän keskiarvosta. Positiivinen ero tarkoittaa, että lapsen pää kasvaa ikätovereitaan suurempana ja miinusmerkkinen pienempänä. Samalla arvioidaan pään kasvu suhteessa aiempaan kasvuun ja mahdollisesti myös vanhempien pään kasvuun.
Lasten luokittelu pieni- tai isopäisiksi ei ole oleellista. Vasta reilut poikkeamat väestön keskiarvosta huomioidaan. Esimerkiksi päänsärkyoireet tai kehitysviive yhdessä poikkeavan pään kasvun kanssa voivat olla aihe tutkimusten aloittamiselle.
Pään kasvun seulontasäännöt
ovat avuksi arvioinnissa.
Lue lisää: Kasvun seulonta
Lapsen syntymäkoon arviointi on tärkeä osa varhaislapsuuden kasvun seurantaa. Normaali syntymäkoko kertoo lääkärille lapsen sikiöajan kasvun olleen normaalia. Poikkeava syntymäkoko voi taas olla merkki sikiöajan kasvuongelmasta, sairaudesta tai synnynnäisestä oireyhtymästä. Etenkin pienenä syntyneillä lapsilla on tärkeä arvioida syntymän jälkeistä kasvua. Syntymäkoon voi laskea myös laskurilla.
Lue lisää:
Uudet kasvukäyrät, laskuri (Itä-Suomen yliopisto, KYS)