Tavallisesti kasvuhormonivajeesta ei ole mitään oireita lyhytkasvuisuuden lisäksi. Täydellisessä kasvuhormonivajeessa oireena voi olla väsymys ja matalasta verensokereista johtuvat oireet. Osittaisesta vajeesta kärsivillä lapsilla voi olla yleistä jaksamattomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Kasvuhormonivajeen diagnoosi tehdään tyypillisen kasvun ja muiden sairauksien poissulun jälkeen poliklinikalla tehtävillä toimintakokeilla. Verestä määritettävä IGF-1-pitoisuus kertoo kasvuhormonierityksestä, mutta määrittämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi sen taso on vain viitteellinen kasvuhormonivajeelle.

Lue lisää:
Toiminta- ja verikokeet

Kasvuhormonivajetta hoidetaan ihon alle pistettävällä synteettisellä kasvuhormonivalmisteella. Hoito jatkuu aikuispituuden saavuttamiseen saakka. Yleensä hoito ei jatku aikuisiällä, ellei kyseessä ole täydellinen kasvuhormonivaje.

Yleensä normaali rokotusohjelma. Immuunijärjestelmään vaikuttavissa synnynnäisissä oireyhtymissä voi olla rajoituksia etenkin elävien rokotteiden käytössä. Näistä saat lisätieoja hoitavalta lääkäriltäsi.

Kasvuhormoni on Kelan erityiskorvaama lääke kasvuhormonivajeessa. Kasvuhormoni on peruskorvattava joissakin oireyhtymissä, erittäin pienikasvuisilla ja pienenä syntyneillä lapsilla, joilla ei ole todettavissa kasvuhormonivajetta toimintakokeissa.