Kasvuhormonivaje

Kasvuhormonivaje voi olla itsenäinen aivolisäkkeen hormonipuutos tai osa yleistynyttä aivolisäkkeen vajaatoimintaa. Osassa synnynnäisistä oireyhtymistä on löydöksenä kasvuhormonivaje.

Kasvuhormonivaje voi syntyä myös syöpähoitojen tai aivolisäkealueen leikkausten seurauksena. Joillakin pienenä syntyneillä lapsilla on kasvuhormonierityksen tai vaikutuksen poikkeavuus.

Oireet

Tavallisesti kasvuhormonivajeesta ei ole mitään oireita lyhytkasvuisuuden lisäksi. Täydellisessä kasvuhormonivajeessa oireena voi olla väsymys ja matalasta verensokereista johtuvat oireet. Osittaisesta vajeesta kärsivillä lapsilla voi olla yleistä jaksamattomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Diagnosointi

Kasvuhormonivajeen diagnoosi tehdään tyypillisen kasvun ja muiden sairauksien poissulun jälkeen poliklinikalla tehtävillä toimintakokeilla. Verestä määritettävä IGF-1-pitoisuus kertoo kasvuhormonierityksestä, mutta määrittämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi sen taso on vain viitteellinen kasvuhormonivajeelle.

Lue lisää:
Toiminta- ja verikokeet

Hoito

Kasvuhormonivajetta hoidetaan ihon alle pistettävällä synteettisellä kasvuhormonivalmisteella. Hoito jatkuu aikuispituuden saavuttamiseen saakka. Yleensä hoito ei jatku aikuisiällä, ellei kyseessä ole täydellinen kasvuhormonivaje.

Rokotukset

Yleensä normaali rokotusohjelma. Immuunijärjestelmään vaikuttavissa synnynnäisissä oireyhtymissä voi olla rajoituksia etenkin elävien rokotteiden käytössä. Näistä saat lisätieoja hoitavalta lääkäriltäsi.

Sosiaaliturva

Kasvuhormoni on Kelan erityiskorvaama lääke kasvuhormonivajeessa. Kasvuhormoni on peruskorvattava joissakin oireyhtymissä, erittäin pienikasvuisilla ja pienenä syntyneillä lapsilla, joilla ei ole todettavissa kasvuhormonivajetta toimintakokeissa.

  


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


kasvuhormonit; lapsi

Päivitetty  29.1.2019 9.34