Osa lapsuusiän epilepsioista liittyy tiettyyn aivojen kypsymisvaiheeseen ja näissä epilepsioissa on todennäköistä, että lääkitys voidaan jossain vaiheessa lopettaa ennen aikuisikää. Osassa lapsuusiän epilepsioista taipumus epilepsiakohtauksiin jatkuu aikuisiässä ja lääkitystä jatketaan.

Suuri osa epilepsiaa sairastavista nuorista aikuisista kouluttautuu, tekee työtä, menee naimisiin ja hankkii lapsia, kuten muutkin ihmiset.

Epilepsiaa sairastava voi saada mopokortin tai ajokortin, jos hän on täysin kohtaukseton. Ajoluvan saa, kun kohtauksettomuus on kestänyt vähintään yhden vuoden. Epilepsiaa sairastava ei voi kuitenkaan saada ammattiajokorttia (R2). Tästä poikkeuksena on tilanne, jossa henkilö on sairastanut lapsuusiässä epilepsiaa, mutta ollut 10 vuotta kohtaukseton ilman lääkitystä, jolloin hänen on mahdollista saada R2-ajokortti.

Vaikea epilepsia ja siihen liittyvät oppimisvaikeudet voivat vaikuttaa ammatinvalintaan, opiskelupaikan valintaan ja työkykyyn. Vaikka osa vaihtoehdoista on poissuljettu, on paljon vaihtoehtoja jäljellä. Nuoren motivaatio ylittää usein monta estettä. Pitkäaikaissairaiden lasten kohdalla herkästi sorrutaan ylisuojeluun ja puolesta tekemiseen. Onkin tärkeä tukea lasta ja nuorta iänmukaisessa omatoimisuudessa ja itsenäistymisessä sekä oman sopivan uran valinnassa.