​Lääkehoito

• Yleensä epilepsialääkitys aloitetaan toisen kohtauksen jälkeen.
• Tavoite on yhdellä lääkkeellä toteutettava hoito, mutta lääkkeiden vaihtovaiheessa ja jos epilepsia on vaikeahoitoinen, käytetään useampaa lääkettä yhtä aikaa.
• Epilepsialääkkeitä on useita vaikutusmekanismiltaan erilaisia. Ne vaikuttavat keskushermostossa hermosolujen väliseen poikkeavaan toimintaan, mutta eivät normaaliin aivosähkötoimintaan.
  
• Lääkkeen valinta riippuu epilepsiatyypistä. Lääkäreiden apuna lääkevalinnassa on suomalainen Käypä hoito -suositus.
• Lasten lääkeannokset lasketaan painon mukaan, mutta usean lääkkeen kohdalla lääkeannokset ovat jo kouluikäisillä saman suuruisia kuin aikuisten aloitusannokset.
• Lääke pitää ottaa säännöllisesti, yleensä aamulla ja illalla, pienet vaihtelut esimerkiksi arkipäivien ja viikonloppujen välillä eivät haittaa.
• Lääke aloitetaan ja lopetetaan yleensä hitaasti, useiden kuukausien aikana.

Epilepsialääkkeiden haittavaikutuksista

Epilepsialääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, joten niillä voi olla myös sivuvaikutuksia. Lääkäri kertoo lääkkeen aloituksen yhteydessä lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista ja oireista, joiden vuoksi pitää olla yhteydessä hoitopaikkaan.

• Sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä ja jokaisella lääkkeellä on omat tyypillisimmät haittavaikutukset.
• Lääkkeen aiheuttamat haittavaikutukset yritetään minimoida. Tarvittaessa lääke vaihdetaan toiseen.
• On tärkeä kertoa kaikista haittavaikutuksista tai epäilyistä vastaanottokäynnin yhteydessä.
• Jos lääkkeen aloituksen jälkeen ilmaantuu ihottumaa, pitää olla heti yhteydessä hoitopaikkaan.
• Joskus haittavaikutus, esimerkiksi väsymys, ilmenee lääkkeen aloittamisen jälkeen, mutta lievenee lääkityksen jatkuessa.

Yleisiä epilepsialääkkeiden haittavaikutuksia:

• väsymys
• ruokahalun muutos
• mielialan ja käytöksen muutokset
• vapina ja huimaus.

Epilepsian itsehoito

Epilepsian harmillisin piirre on kohtausten ennalta-arvaamattomuus. Yleensä kohtaukset ilmaantuvat aivan yllättäen. Joillakin lapsilla kohtaukset esiintyvät herkästi tiettyyn vuorokauden aikaan ja joillakin lapsilla on tunnistettavissa kohtauksille altistavia tekijöitä. Kohtauksia ei pysty kokonaan estämään, mutta on muutamia asioita, joilla voi itse vaikuttaa kohtaustasapainoon.

• Riittävä uni – väsymys herkistää epilepsiakohtauksille.
• Säännöllinen lääkkeen otto – parin tunnin muutos lääkkeenottoajassa esimerkiksi arkipäivien ja viikonloppujen välillä ei kuitenkaan haittaa.
• Joillakin epilepsiaa sairastavista on myös muita kohtauksille altistavia tekijöitä kuten vilkkuvalot. Suurella osalla epilepsiaa sairastavista ne eivät kuitenkaan vaikuta mitenkään.

On tärkeää, että epilepsiasta huolimatta pyritään elämään mahdollisimman normaalia elämää ja että kohtausten pelko ei johda ylisuojeluun tai turhiin rajoituksiin.