Epilepsiakohtauksen ensiapu

Epilepsiakohtauksia on monenlaisia. Epilepsiaa sairastavan lapsen kanssa toimivien aikuisten on tärkeä tietää, millaisia lapsen kohtaukset ovat ja osata antaa ensiapua. Tarvittaessa neuvoa saa hätänumerosta 112. 

​Epilepsiakohtaukset ovat hyvin monimuotoisia. Kohtaukset voivat olla tajuttomuuskouristuskohtauksia, lyhyitä poissaolokohtauksia tai hitaammin eteneviä tajunnanhämärtymiskohtauksia. Osassa kohtauksia tajunta säilyy. Kohtaus voi olla yhden raajan jäykistäminen tai nykinä, pään tai vartalon nyökähdysten sarja tai monimutkainen poikkeava liikehdintä. Kohtaus voi olla myös outo tuntemus tai tunnetila.

Suurin osa epilepsiakohtauksista on lyhyitä, korkeintaan muutamien minuuttien kestoisia, ja menevät ohi itsestään. Lyhyet tai lieväoireiset kohtaukset eivät vaadi ensiaputoimia mutta lyhytkin kohtaus voi aiheuttaa vaaratilanteen, jos se johtaa esimerkiksi kaatumiseen. Tajuttomuuskouristuskohtaus on rajun näköinen mutta sekin menee yleensä ohi nopeasti.

Samalla lapsella voi esiintyä useita kohtaustyyppejä mutta yleistä on myös se, että lapsen kohtaukset ovat aina hyvin samanlaisia. Osalla epilepsiaa sairastavista lapsista ei koskaan ole tajuttomuuskouristuskohtausta. On kuitenkin hyvä olla varautunut myös sellaisen mahdollisuuteen ja lukea tältä sivulta löytyvät yleiset ohjeet tajuttomuuskouristuskohtauksen ja tajunnanhämärtymiskohtauksen ensiavusta.

Tajuttomuuskouristuskohtauksen ensiapu

Kohtauksen saanut menettää tajuntansa, kaatuu ja vartalo jäykistyy. Kieli tai poski voi jäädä hampaiden väliin, jolloin suusta vuotaa verta. Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Hengitys salpautuu muutamaksi sekunniksi ja suusta voi tulla vaahtoa. Kouristuksia voi seurata jälkiuni, josta henkilö on jo herätettävissä.

  1. Pysy rauhallisena. Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta. Ensiavun antaminen ei vaadi erityistaitoja.
  2. Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, ettei henkilö niiden aikana kolhi päätään (pehmuste pään alle) tai muuten vahingoita itseään. Kouristelu kestää yleensä vain 1–2 minuuttia.
  3. Älä laita suuhun mitään, sillä se vaikeuttaa hengittämistä.
  4. Käännä henkilö kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät. Näin hengitystiet pysyvät avoimina ja mahdolliset eritteet pääsevät valumaan suusta ulos.
  5. Varmista, että henkilö pystyy hengittämään esteettä ja ilmavirta tuntuu.
  6. Soita hätänumeroon, jos epilepsiaa sairastavan henkilön kouristaminen kestää yli 5 minuuttia tai kohtaus uusiutuu ennen kuin hän on toipunut edellisestä kohtauksesta. Jos et tiedä, onko henkilöllä epilepsia, soita hätänumeroon 112 annettuasi välittömän ensiavun.
  7. Varmista, että henkilö ei ole loukannut itseään ja on toipunut kunnolla, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne menee, ennen kuin jätät hänet. Soita hätänumeroon, jos henkilö hengittää huonosti, ei toivu tai on loukkaantunut kohtauksen aikana.
  8. Soita hätänumeroon, jos henkilö on loukkaantunut kohtauksen aikana.

Jos et ole varma kuinka toimia, soita hätänumeroon 112.

Ohjeen on laatinut Epilepsialiiton ensiaputyöryhmä 2016:
Kai Eriksson, dosentti, TAYS
Markku Kuisma, ylilääkäri, dosentti, HYKS Ensihoito, HUS
Reetta Kälviäinen, professori, KYS, Epilepsiakeskus ja Itä-Suomen yliopisto
Jorma Lahikainen, aluesihteeri, sairaanhoitaja, Epilepsialiitto
Kristiina Myllyrinne, asiantuntija, terveys ja ensiapu, Suomen Punainen Risti
Marja Nylén, kuntoutuspäällikkö, Epilepsialiitto
Kuvat: Tapani Romppainen

Tajunnanhämärtymiskohtauksen ensiapu

Kohtauksen aikana henkilö vaikuttaa sekavalta eikä ole täysin tietoinen ympäristöstään. Hän saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esim. kävelee päämäärättömästi, hieroo käsiään, nyppii vaatteitaan tai maiskuttelee. Tajunta on hämärtynyt, hän ei tajua, mitä tapahtuu, eikä pysty vastaamaan kysymyksiin asiallisesti.

  1. Pysyttele kohtauksen saaneen henkilön lähettyvillä ja yritä tarvittaessa varovasti ohjailla häntä siten, ettei hän vahingoita itseään. Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin.
  2. Älä yritä estää henkilön liikkumista, sillä hän todennäköisesti vastustaa sinua.
  3. Anna kohtauksen mennä ohi itsestään. Ellei niin käy 5 minuutin kuluessa, soita hätänumeroon.
  4. Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne on menossa, ennen kuin jätät hänet.

Soita hätänumeroon, jos henkilö on loukkaantunut kohtauksen aikana.
Jos et ole varma kuinka toimia, soita hätänumeroon 112.

Ohjeen on laatinut Epilepsialiiton ensiaputyöryhmä 2016:
Kai Eriksson, dosentti, TAYS
dosentti, HYKS Ensihoito, HUS
Reetta Kälviäinen, professori, KYS, Epilepsiakeskus ja Itä-Suomen yliopisto
Jorma Lahikainen, aluesihteeri, sairaanhoitaja, Epilepsialiitto
Kristiina Myllyrinne, asiantuntija, terveys ja ensiapu, Suomen Punainen Risti
Marja Nylén, kuntoutuspäällikkö, Epilepsialiitto

Epilepsiakohtausten ensiapulääkitys lapsilla

Epilepsiaa sairastavalle lapselle voidaan määrätä ensiapulääke, jos lapsella on taipumus pitkiin epilepsiakohtauksiin tai jos hänen epilepsiansa on sen tyyppinen, että tiedetään siihen liittyvän riskin pitkiin kohtauksiin. Pitkä epilepsiakohtaus voi olla vaarallinen.

Ennen ensiapulääkkeen antamista varmistetaan, että lapsi ei satuta itseään, varmistetaan hengityksen esteetön kulku ja käännetään lasta kylkiasentoon, jos mahdollista. Ensiapulääkkeinä käytetään joko posken limakalvolle annosteltavaa midatsolaami-liuosta tai diatsepaami-peräruisketta. Hoitava lääkäri tekee reseptin ensiapulääkkeestä, määrää sopivan annoksen ja antaa ohjeet siitä, minkälaisessa tilanteessa ensiapulääke annetaan lapselle.

Yleinen ohje on, että ensiapulääkitys annetaan, jos epilepsiakohtaus jatkuu yhtäjaksoisesti yli 5 minuuttia tai kun kohtaukset toistuvat ilman, että henkilö ehtii välillä toipua ennalleen. Viisi minuuttia kestäväkään kohtaus ei ole heti vaarallinen mutta se olisi kuitenkin hyvä saada laukeamaan nopeasti. Joidenkin lasten kohdalla ensiapulääke suositellaan annettavaksi jo nopeammin, erityisesti jos lapsen kohtaukset herkästi aina pitkittyvät. Ensiapulääke laukaisee kohtauksen yleensä muutamissa minuuteissa.

Jos kohtaus ei laukea, soitetaan hätänumeroon 112.

Hoitaja tai lääkäri ohjaa vanhemmille ensiapulääkkeen antamisen. Jos ensiapulääke tarvitaan myös kouluun tai päiväkotiin, pitää myös henkilökunnan saada hyvä ohjaus ensiapulääkkeen käyttöön. Suurimmalla osalla epilepsiaa sairastavista lapsista ei päiväkodissa eikä koulussa tarvitse olla varalla ensiapulääkettä. Päiväkotien ja koulujen henkilökunnan on kuitenkin tärkeää tietää lapsen epilepsiasta ja osata kohtausten yleinen ensiapu.

Huolehdi kaverista: lapsille suunnattu video epilepsiakohtauksen ensiavusta

Tässä videossa kerrotaan lapsille epilepsiakohtauksen hoitamisesta. Videon ovat suunnitelleet ja toteuttaneet sairaanhoitajaopiskelijat yhteistyössä epilepsiaosaston sairaanhoitajan Anna-Sisko Sorsan kanssa. Videolla nähtävä epilepsiakohtaus on näytelty.


Edellinen sivuSeuraava sivu