Osalla epilepsiaa sairastavista lapsista voi ilmetä vaikeutta oppimisen kannalta tärkeillä osa-alueilla, kuten keskittymisen ja vireystilan säätelyssä, kielellisissä taidoissa, nähdyn hahmottamisessa, muistissa, lukemisessa, kirjoittamisessa, luetun ymmärtämisessä tai matematiikassa. Joskus epilepsiaa sairastavan lapsen oppimisen ja työskentelyn taidot voivat vaihdella runsaastikin päivän tai tietyn ajanjakson aikana. Vaihtelu voi liittyä esimerkiksi epileptiseen kohtaus- ja purkaustilanteeseen tai lääkitykseen liittyvään muutokseen tai sivuvaikutuksiin.
Opiskelussa on tärkeä tunnistaa mahdolliset hyvät ja huonot ajat sekä sovittaa työn määrä ja vaatimukset sen mukaisesti. Tuen tarpeen osoittautuessa suureksi, niin sanotun tehostetun tai erityisen tuen päätös voi osoittautua tarpeelliseksi. Kodin ja koulun tai päiväkodin välillä tarvitaan tiivistä yhteydenpitoa ja tiedonkulkua, jotta lapsen toimintakyvystä syntyy yhteinen käsitys ja sitä osataan ennakoida ja seurata. Koulun tai päiväkodin on tärkeä tietää mahdollisista muutoksista lapsen hyvinvoinnissa, opiskelukyvyssä ja epilepsian hoidossa. On myös tärkeää, että koulussa havaituista muutoksista lapsen toimintakyvyssä tai mielialassa välittyy tieto hoitavalle taholle.
Riittävä ja säännöllinen lepo, ravinto, liikunta ja vapaa-aika ovat perusedellytyksiä hyvälle oppimiselle ja edesauttavat myös kohtaustasapainoa. Kaikkien lasten tavoin myös epilepsiaa sairastavat lapset tarvitsevat läheisiltään kannustavaa ja myönteistä asennetta oppimiseen ja koulunkäyntiin.