Verensokerin mittaaminen

Verensokerimittauksella selvitetään, onko insuliinin määrä sopiva. Lisäksi mittauksen avulla voi havaita, miten esimerkiksi liikunta vaikuttaa verensokeritasoon.

​​​Verensokeri opetellaan mittaamaan aina ensin sormenpäästä. Diabeetikko saa mittarin ja tarvittaessa varamittarin poliklinikalta tai osastolta mukaan. Verensokerimittarin liuskat ja pistolansetit haetaan oman paikkakunnan terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta.

​​

Videolla on tarkat ohjeet verensokerin mittaamisesta.

Jos epäilet verensokeritulosta, tarkista

  • Ovatko kädet puhtaat ja kuivat?
  • Oliko veripisara riittävän suuri?
  • Onko pistolaitteen neula vaihdettu ohjeen mukaan?
  • Ovatko liuskat vanhentuneet tai säilytetty väärin?

Jos edelleen epäilet saamiasi tuloksia, voit olla yhteydessä diabeteshoitajaan.

Verensokerimittarin liuskojen käsittely ja säilytys

  • Käsittele liuskoja puhtain ja kuivin käsin.
  • Säilytä liuskat omassa säilytysastiassaan.
  • Säilytä liuskat huoneenlämmössä.
  • Älä altista liuskoja kosteudelle, kylmälle, lämmölle, pölylle tai lialle (esim. kuumassa autossa tai kylpyhuoneessa).
  • Älä käytä liuskoja viimeisen käyttöpäivän jälkeen.

Sokeritason jatkuva sensorointi

Verensokerin seuranta opetellaan ensin sormenpäästä, mutta seurannassa voidaan myös käyttää jatkuvasti kudoksen sokeritasoa mittaavaa sensorointilaitetta.

Sensorointi toteutetaan ihon alle laitettavalla anturilla, joka mittaa kudoksen sokeripitoisuutta säännöllisesti. Mittaustulokset luetaan erillisellä laitteella. Osaan laitteista on mahdollista asettaa hälytysrajat liian korkealle tai matalalle sokeritasolle. Myös osa älypuhelimista voi toimia lukulaitteena.

Mittaustuloksista piirtyy sensorointikäyrä, jonka perusteella on helppo arvioida hoidon onnistumista ja säätää tarvittaessa insuliiniannoksia. Sen avulla voidaan myös parantaa hoidon tarkkuutta ja toisaalta se voi vähentää diabeteksesta johtuvia ongelmatilanteita.


Edellinen sivuSeuraava sivu