Liikunta

​Liikunta tukee yleistä hyvinvointia ja auttaa diabeteksen hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa. Liikunnan tulisi kuulua jokaisen lapsen ja nuoren elämään. Diabetesta sairastavat voivat harrastaa samoja lajeja kuin muutakin, eikä se ole este menestyksekkäälle kilpaurheilullekaan. 

Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja vaikuttaa verensokereiden ohella suotuisasti myös veren rasva-arvoihin sekä painoon.

Huomioi liikunnan vaikutus diabeteksen hoidossa

Liikunnan vaikutus verensokeritasoon on yksilöllinen. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa liikuntalaji ja tottumus siihen, liikunnan kesto, rasituksen taso sekä suoritukseen liittyvä stressi.

Yleensä liikunta laskee verensokeria. Ennen liikuntaa verensokerin on hyvä olla noin 6–8 mmol/l, mutta sopivaan lähtötasoon vaikuttaa myös se, milloin viimeksi on pistetty ateriainsuliinia ja syöty. Ylimääräinen pieni välipala voi olla tarpeen ennen liikuntaa ja pitkäkestoisen liikunnan aikana.

Liikuntaa edeltävää ateriainsuliinia voi olla hyvä pienentää, jos liikunta ajoittuu sen vaikutusaikaan. Jos taas raskaampi liikunta ajoittuu iltaan, voi olla tarpeen pienentää myös illan perusinsuliinia.

Kilpailutilanteissa tai kamppailulajeissa kehoon erittyvä adrenaliini, joka on insuliinin vastavaikuttajahormoni, saattaa nostaa verensokeria. Tällöin verensokeri laskee vasta muutama tunti liikuntasuorituksen jälkeen.

Omaseurannalla on tärkeä merkitys, jotta löydetään paras tapa hoitaa verensokeria liikunnan aikana ja sen jälkeen.


Edellinen sivuSeuraava sivu