Diabeteksen alkuhoito

Diabeteksen hoito alkaa jo sairaalan päivystyksessä ja jatkuu lastenosastolla vajaan viikon ajan. Lapsen voinnin ja otettujen laboratoriokokeiden perusteella diabeteksen hoito aloitetaan joko insuliinipistoshoidolla tai suonensisäisellä neste- ja insuliinihoidolla. Joskus lapsen vointi edellyttää seurantaa ja hoitoa teho-osastolla.

Vuodeosastolla opetellaan diabeteksen hoidon perusasiat: mittaamaan verensokeri, annostelemaan insuliini sekä laskemaan aterian hiilihydraattisisältö. Vanhempien on hyvin tärkeää osallistua ja olla mahdollisimman paljon lapsen hoidossa mukana alusta alkaen, jolloin kotiutuminen onnistuu suhteellisen nopeasti ja sujuvasti. Sosiaalityöntekijän kanssa voi keskustella, miten vanhemman työstä tai opinnoista poissaolo järjestyy.

Sairaanhoitaja ohjaa perhettä päivittäiseen diabeteksen hoitoon, lisäksi osastojakson aikana hoidossa ovat mukana lääkäri, ravitsemusterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Perheelle järjestetään tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan myös tapaaminen psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Diabeteshoitajan ja -lääkärin perhe tapaa joko jo osastolla tai viimeistään ensimmäisellä poliklinikkakäynnillä.

Arkea diabeteksen kanssa voidaan harjoitella ensin kotilomilla ennen varsinaista kotiutumista.

Diabeteksen hoidon seuranta

Lasten ja nuorten diabeteksen seuranta tapahtuu pääosin lastentautien poliklinikalla. Aluksi tapaamisia on tiheästi, mutta jatkossa perhe käy keskimäärin kolmen kuukauden välein vastaanotolla, tarvittaessa tiheämminkin. Hoidon ohjauksen tavoitteena on opettaa perhe itse säätämään insuliiniannoksia verensokerimittausten ja syötyjen hiilihydraattien mukaan eri tilanteissa, esimerkiksi liikunnan aikana.

Poliklinikkakäynneillä seurataan lapsen kasvua, yleistä terveydentilaa ja tarkistetaan ihon kunto insuliinin pistosalueilla. Yhdessä perheen kanssa läpikäydään kotiseurannan tulokset ja määritetään pitkän aikavälin verensokeritasoa kuvastava glykohemoglobiini (HbA1c). Sen tavoite on alle 57 mmol/mol ilman toistuvia liian matalia verensokeriarvoja. Samalla arvioidaan, pitääkö insuliiniannoksia muuttaa ja keskustellaan miten arki diabeteksen kanssa sujuu.

Diabetesta sairastavalta lapselta tutkitaan vuosittain verinäytteellä verenkuva, kilpirauhas- ja kolesteroliarvot, keliakiavasta-aineet, sekä C-peptidi, joka kertoo haiman jäljellä olevasta insuliinituotannosta. Vuosikontrollikäynnin yhteydessä tehdään myös perusteellinen lääkäritarkastus, jonka yhteydessä mitataan myös verenpaine ja tutkitaan jalkojen kunto.

Kymmenen vuoden iästä lähtien seurataan vuosittain myös munuaisten toimintaa virtsanäytteellä. Kahden vuoden välein kuvataan silmänpohjat, jotta mahdolliset pienten verisuonten muutokset huomataan ajoissa.