Miten lasta ja perhettä voidaan auttaa?

Autismikirjoon kuuluvien lasten kuntoutus on arjessa tapahtuvaa, tiivistä ja laaja-alaista. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti kunkin lapsen tarpeiden mukaan.

Suomessa kuntoutuksessa yleensä yhdistellään toimintatapoja sovellettuun käyttäytymisanalyysiin pohjautuvista menetelmistä ja TEACCH-mallista. Keskeisiä kuntoutustavoitteita ovat vuorovaikutuksen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen, kommunikaation tukeminen sekä leikki- ja jäljittelytaitojen kehittäminen.

Arjen omatoimisuustaitojen harjoittelu on tärkeää. Lapsi hyötyy siitä, että arki on mahdollisimman säännöllistä, ennakoitua ja jäsennettyä (eli strukturoitua). Autismikirjon lapset hyötyvät kuvien käytöstä ohjaustilanteissa ja kommunikaation tukena. Lapsille suositellaan päiväkotia tarpeellisine tukitoimineen kuntoutuksellisista syistä. Yksilöllisen tarpeen mukaan lapselle voidaan suositella lisäksi puhe-, toiminta- tai musiikkiterapiaa, joihin sisältyy tiivis lähiympäristön ohjaus.

Sovellettu käyttäytymisanalyysi

Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin (ABA, Applied Behavior Analysis) pohjautuvia menetelmiä on käytetty autismikuntoutuksessa 1970-luvulta lähtien. Menetelmät perustuvat tietoon oppimisen lainalaisuuksista ja siitä, miten autismikirjon lapsi oppii parhaiten. Uusia taitoja harjoitellaan suunnitelmallisesti, askel kerrallaan. Aluksi aikuinen auttaa lasta, mutta vähentää sitten apuaan asteittain lapsen edistymisen myötä.

Lasta palkitaan onnistumisista (ja aluksi myös yrittämisestä) kehuilla ja mieleisillä tekemisillä. Harjoiteltavia asioita harjoitellaan eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa, jotta ne yleistyisivät. Lapsen aloitteellisuuden vahvistaminen ja mielenkiinnonkohteiden huomiointi on olennaisen tärkeä osa nykyaikaisia käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä, joita ovat mm. PECS, PRT ja ESDM.

TEACCH-malli

TEACCH (Treatment and Education of Autistic and related Communication handicapped Children, UNC School of medicinen Teacch Autism program -sivut) on autismikirjon henkilöille kehitetty kuntoutusmalli. Se korostaa erityisesti strukturoidun opetuksen ja nähdyn varaisten keinojen käyttöä lapsen kuntoutuksessa. Strukturoinnilla tarkoitetaan sitä, että toiminta on rakenteiltaan selkeäksi suunniteltua ja hyvin ennakoitua. Tällöin lapsi tietää mm. mitä tehdään, missä ja kenen kanssa tehdään, kuinka kauan tekeminen kestää ja mitä sen jälkeen tehdään. Strukturoinnin tukena käytetään nähdyn varaisia keinoja kuten kuvitettua päiväjärjestystä.

Toiminnan jäsentäminen ja havainnollistaminen

Puheterapia

Autismikirjon lasten puheterapiassa on etenkin alkuvaiheessa keskeistä vahvistaa vuorovaikutuksen perustaitoja. Näitä ovat esimerkiksi yhteiseen toimintaan asettuminen, katsekontakti, vuorottelu sekä jäljittely eli matkiminen. Lisäksi tavoitteena on usein harjoitella kommunikoinnin ydintaitoja, kuten aloitteiden tekemistä sekä viestien kohdentamista toisille ihmisille. Puheterapiassa tavoitteena on myös etsiä lapselle toimivia kommunikointikeinoja, joiden avulla lapsi pystyisi viestimään toisten ihmisten kanssa ja jotka tukisivat hänen kielellistä kehitystään.

Puheilmaisun vahvistamisen lisäksi kommunikointitaitoja pyritään yleensä tukemaan nähdyn varaisilla keinoilla, kuten kuvakommunikaatiolla. Lapsen mielenkiinnon kohteet ohjaavat kuntoutusta. Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin taitojen lisäksi puheterapiassa voi olla tavoitteina esimerkiksi suun alueen aistitiedon käsittelyn, suun motoriikan tai leikin taitojen vahvistaminen. Tavoitteet laaditaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Jotta autismikirjon lapsi hyötyy puheterapiasta arjessaan ja jotta harjoiteltavat asiat yleistyvät hänen toimintaansa, toteutetaan puheterapiaa yleensä lapsen arkiympäristössä tiiviissä yhteistyössä muun muassa vanhempien sekä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on, että lapsen kanssa toimivat ihmiset saisivat keinoja, joiden avulla tukea lapsen kehitystä tavallisissa arjen tilanteissa.

Lue lisää: Puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuudet

Pienten autismin kirjon lasten tukeminen arjessa (diaesitys)

Diaesityksessä annetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka autismin kirjon lasta voidaan tukea päivittäisissä toiminnoissa, ja miten vuorovaikutusta lapseen pystytään vahvistamaan.

Vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kuntoutus

Kirjallisuutta

Sosiaaliset kuvatarinat. Ulla Heikura-Pulkkinen, Sari Kujanpää. Haukkarannan koulu. 2006.

Sosiaaliset tarinat ja sarjakuvitettu keskustelu. Birgitta Andersson. Haukkarannan koulu. 2006.

Tuliko tunne? Välineitä tunnetaitojen harjoitteluun. Johanna Kiiski, Laura Pursiainen. Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael. 2012.

Päivittäiset taidot

Suositeltavaa kirjallisuutta autismikirjon lasten kuntoutuksesta

  • Attwood (2012) Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen.
  • Avellan ja Lepistö (2008) VARHIS – opas pienten autististen lasten varhaiskuntoutukseen.
  • Kerola, Kujanpää ja Timonen (2009) Autismin kirjo ja kuntoutus.
  • Rogers, Dawson ja Vismara (2012) An Early Start for Your Child with Autism. Using Everyday Activities to Help Kids to Connect, Communicate, and Learn.

Edellinen sivuSeuraava sivu