Lapsella, jolla on autismikirjon häiriö, ovat ravitsemussuositukset samanlaiset kuin kaikilla lapsilla.
Autismikirjon häiriöihin liittyy usein vaikeuksia ruokailussa.
Ruokavalio voi olla poikkeuksellisen valikoitunut ja koostua vain muutamasta ruoasta tai juomasta.
Ruokailu saattaa joskus onnistua vain yhdessä paikassa, tai vain samoilla, omilla välineillä.
Pienillä lapsilla tavallista on valikoivuus ja vastustelu, isommilla lapsilla ylipainoisuus.
Perheet ja lapsen kanssa päivittäin toimivat henkilöt tarvitsevat usein ohjausta ja tukea ruokailuun liittyvissä asioissa. Ravitsemusterapeutin konsultaatiota suositellaan tarvittaessa.
Viimeisten vuosikymmenten aikana on tutkittu esimerkiksi gluteenitonta ja maidotonta dieettiä. Tähänastisten tutkimusten perusteella sitä ei voi kuitenkaan suositella hoitona autismikirjon lapsille, vaan perusteet dieetille ovat samat kuin muillekin lapsille.
Liikunnan merkitys
Liikunnalla on vaikutusta lapsen terveyteen, hyvinvointiin sekä yleisesti toimintakykyyn sekä oppimiseen. Valtakunnallisten liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Kouluikäisille monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista suositellaan vähintään tunti päivässä.
Erilaiset liikuntakokemukset ovat tärkeä osa arkea sekä kokonaiskuntoutusta myös lapsella, jolla on autismikirjon häiriö. Motorisiin taitoihin liittyvät vaikeudet tai esimerkiksi motivaation puute saattavat kuitenkin vaikuttaa lapsen kykyyn tai halukkuuteen osallistua liikunnallisiin tilanteisiin.
Liikunnallisten tilanteiden onnistumiseksi on erityisen tärkeää huomioida lapsi yksilöllisesti. Lapsen omien mieltymysten kautta on mahdollista löytää lapselle kiinnostavimmat liikkumisen muodot, mutta liikunnan monipuolisuuden kannalta kannattaa kokeilla kaikenlaisia lajeja.
Moni lapsi, jolla on autismikirjon häiriö, hyötyy toiminnan jäsentämisestä myös liikunnassa.
Liikunnan toteuttaminen onnistuu usein helpoiten panostamalla arjen hyötyliikuntaan sekä yhteiseen ulkoiluun.