Liikunnan merkitys
Liikunnalla on vaikutusta lapsen terveyteen, hyvinvointiin sekä yleisesti toimintakykyyn sekä oppimiseen. Valtakunnallisten liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäisen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Kouluikäisille monipuolista liikkumista suositellaan vähintään 1–2 tuntia päivässä.
Erilaiset liikuntakokemukset ovat tärkeä osa arkea sekä kokonaiskuntoutusta myös lapsella, jolla on autismikirjon häiriö. Motorisiin taitoihin liittyvät vaikeudet tai esimerkiksi motivaation puute saattavat kuitenkin vaikuttaa lapsen kykyyn tai halukkuuteen osallistua liikunnallisiin tilanteisiin. Liikunnallisten tilanteiden onnistumiseksi on erityisen tärkeää huomioida lapsi yksilöllisesti. Lapsen omien mieltymysten kautta on mahdollista löytää lapselle kiinnostavimmat liikkumisen muodot, mutta liikunnan monipuolisuuden kannalta kannattaa kokeilla kaikenlaisia lajeja.
Moni lapsi, jolla on autismikirjon häiriö, hyötyy toiminnan jäsentämisestä myös liikunnassa. Liikunnan toteuttaminen onnistuu usein helpoiten panostamalla arjen hyötyliikuntaan sekä yhteiseen ulkoiluun.
Linkkivinkkejä liikuntaan
Yleistä ja tutkimuksellista tietoa lapsenliikunnasta
- Mälkiä, Esko – Rintala, Pauli 2002. Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellinen seura.
- Opetushallitus 2012:5. Syväoja, Heidi – Kantomaa, Marko – Laine, Kaarlo – Jaakkola, Timo – Pyhältö, Kirsi – Tammelin, Tuija: Liikunta ja oppiminen.
-
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016, PDF)
-
Lasten ja nuorten liikkumissuositus (UKK-insituutti)
- Todd, Teri – Reid, Greg 2006. Increasing Physical Acticity in Individuals with Autism. Focus on Autism and Other developmental Disabilities. Vol.21,Nr.3.
Ravitsemuksen merkitys
Ravitsemussuositukset ovat samanlaiset kuin kaikilla lapsilla. Autismikirjon häiriöihin liittyy usein vaikeuksia ruokailussa. Ruokavalio voi olla poikkeuksellisen valikoitunut ja koostua vain muutamasta ruoasta tai juomasta. Ruokailu saattaa joskus onnistua vain yhdessä paikassa, tai vain samoilla, omilla välineillä. Pienillä lapsilla tavallista on valikoivuus ja vastustelu, isommilla lapsilla ylipainoisuus. Perheet ja lapsen kanssa päivittäin toimivat henkilöt tarvitsevat usein ohjausta ja tukea ruokailuun liittyvissä asioissa. Ravitsemusterapeutin konsultaatiota suositellaan tarvittaessa.
Viimeisten vuosikymmenten aikana on tutkittu esim. gluteenitonta ja maidotonta dieettiä, mutta sitä ei voi tähänastisten tutkimusten perusteella suositella autismikirjon lapsille hoitona, vaan perusteet dieetille ovat samat kuin muidenkin lasten kohdalla.
Edellinen sivuSeuraava sivu