Sairaalassa lapsi kohtaa monia uusia asioita. Ymmärtääkseen ja jäsentääkseen kokemaansa lapsi tarvitsee leikkiä. Lapsi käsittelee asioita konkreettisesti – tekemällä itse, kokeilemalla, tutkimalla ja tunnustelemalla. Siksi sairaalaleikki on terapeuttinen ja lapselle merkittävä tapa käydä läpi sairaalakokemuksia.

Sairaalaleikissä lapsi valitsee yleensä hoitajan tai lääkärin roolin, jolloin hän pystyy ohjailemaan leikin kulkua ja sisältöä. Lapsi käy läpi hänelle itselleen tapahtuneita asioita, kuten verinäytteen ottamista ja lääkkeiden antamista, pistämistä, leikkausta. Osallistuminen sairaalaleikkiin rohkaisee kaikenikäisiä lapsia tunnistamaan ja ilmaisemaan sairauteen ja sairaalakokemuksiin liittyviä tunteita. On tärkeää, että aikuisetkin osallistuvat sairaalaleikkiin, jolloin on mahdollista leikin yhteydessä luontevasti keskustella sairaalaan liittyvistä asioista ja siitä, miksi toimenpiteitä on tarpeellista tehdä.

Videolla lastentarhanopettaja kertoo sairaalaleikistä.

Hoitotoimenpiteitä voivat vanhemmat leikkiä kotona lapsensa kanssa tai sairaalassa niin, että leikkitoiminnan työntekijä tai hoitaja on mukana. Lapsi, vanhemmat (ja sairaalan työntekijät) voivat yhdessä nallen tai nuken avulla kokeilla, miltä hoitaminen ja hoidettava oleminen tuntuvat. Tällöin lapsi saa tietoa siitä, millaisia tutkimusvälineitä sairaalassa voidaan käyttää ja mitä niillä tehdään. Lapselle myös selitetään, miksi erilaiset tutkimusvälineet ovat tarpeellisia ja kuka voi sairaalassa niitä käyttää.

Ensin opitaan ja saadaan tietoa. Lapsi voi ensiksi seurata vierestä, kun aikuinen tekee nallelle jonkin toimenpiteen (esimerkiksi antaa lääkettä ruiskulla). Samalla hoitovälineet ja toimenpiteet tulevat lapselle tutuiksi.

Seuraavaksi tehdään yhdessä. Lapsi ja hoitaja sekä vanhemmat voivat yhdessä valmistautua ja harjoitella tulevaa toimenpidettä.

Lopuksi kokeillaan itse. Lapsi voi itse hoitaa nallea ja kokeilla, miltä hoitaminen tuntuu.