Ruokamäärä vaihtelee aterioittain ja päivittäin

​Lasten tavanomaiseen syömiseen kuuluu luontainen syömisen määrän vaihtelu. He eivät syö yhtä paljon jokaisella aterialla, vaan tasaavat ruoan määrää syömällä reilun aterian jälkeen seuraavalla aterialla vähemmän.

Lapsen herkkää ruokahalun säätelyä tukee säännöllinen ja tasainen ruokailurytmi, jonka vanh​empi päättää. Lapsen on myös tärkeä oppia kuuntelemaan omaa kehoaan ja tunnistamaan kylläisyys ja lopettamaan syöminen oikea-aikaisesti. Aikuisen ei pidä häiritä syömisen säätelyä sanomalla, että lautanen pitää syödä tyhjäksi tai tuputtamalla lisää ruokaa.

Lapsilla on ​synnynnäisiä eroja, miten helppoa tai vaikeaa heidän on oppia tunnistamaan kylläisyyden tunne ja lopettaa ruokailu sopivasti. Esimerkiksi lapsi, joka popsii ruoka-annoksensa vauhdilla, saattaa syödä huomaamattaan liikaa. Hän voi tarvita aikuisen tukea oppiakseen syömään sopivasti, kevyesti täyteen.

Kylläisyyden tunnistamista voi avittaa

  • Opettakaa lasta ottamaan ensin pieni annos ruokaa ja sitten tarvittaessa lisää. Jos ruokaa tuli vahingossa liikaa lautaselle, ruoka-annosta ei tarvitse syödä väkisin loppuun.
  • Antakaa lapsen syödä ruoan valmistumista odotellessa alkusalaatti tai pari porkkanaa. Tämä auttaa syömään kohtuullisemmin itse pääruokaa.
  • Antakaa positiivista palautetta ja kiitosta hyvästä käyttäytymisestä, maistamisrohkeudesta tai opituista taidoista, kuten kylläisyyden tunnistamisen taidosta: ”Olipa hienoa, kun osasit sanoa, että maha on jo täynnä”. ”Olipa kiva, kun uskalsit maistaa tekemääni uutta ruokaa”. Sen sijaan lasta ei tarvitse kehua, kun hän syö lautasen tyhjäksi.
  • Miettikää lapsen kanssa, onko hän jo sopivasti kylläinen. Lapsi voi haluta lopettaa ruokailun, kun hänellä on kiire leikkeihin tai kännykän äärelle tai kun ruoka ei ole mieluista, vaikka hän on oikeasti vielä vähän nälkäinen.
  • Välttäkää ruoan tuputtamista.

Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty  2.9.2019 13.58