Ajankohtainen

Keskosvauvan kanssa arkea opetellaan hitaammin

Julkaistu 25.9.2020 16.00

Keskosperheen arki on parhaimmillaan vauvantahtista totuttelua uuteen elämäntilanteeseen.

Suomessa noin 5–6 % lapsista syntyy keskosina eli ennen raskausviikkoa 37 tai alle 2500 gramman painoisena. ​Aikainen syntymä tai pienikokoisuus vaikuttavat vauvan elämään monella tavalla. Keskosvauva tarvitsee enemmän aikaa ja harjoittelua esimerkiksi syömiseen sekä vuorovaikutukseen ja omien tarpeidensa ilmaisemiseen. Usein tämä tarkoittaa, että kotona vauvaa hoidetaan hänen oman rytminsä mukaan eli vauvantahtisesti.

Toisaalta keskosvauvalle ovat tärkeitä myös rutiinit, jotka luovat toistuvuudessaan ja ennustettavuudessaan turvallisuuden tunnetta. Rutiinien avulla vauva oppii myös suunnittelemaan toimiaan siten, että niihin osataan vastata.

Keskoslapsen kasvun kannalta on tärkeää riittävä ravitsemus, ja vauva kuluttaakin paljon voimavarojaan syömiseen ja kasvamiseen. Lisäksi voimavaroja kuluu erilaisten ärsykkeiden havainnointiin ja toisaalta niiden torjumiseen sekä viestien tuottamiseen. Ennenaikaisesti syntyneillä saattaakin olla alkuun vaikeuksia pysyä hereillä ja kestää ympäristöstä tulevia virikkeitä.

Vauva tarvitsee vuorovaikutusta, mutta vauvantahtisuus on tässäkin hyvä muistaa. Vanhemman viestit, puhuminen, pään ja silmien liikuttaminen sekä vauvan samanaikainen liikuttaminen voivat toisinaan olla vauvalle liikaa, jolloin vauva voi kääntää katseensa, nukahtaa tai veltostua. Näin hän viestii, ettei ole valmis katsomaan, kuuntelemaan ja liikkumaan yhtä aikaa. Joskus voikin riittää, että vauva saa vain katsella tuttuja kasvoja.

Vauvan päivää vietetään 25.9. Vauvan päivänä onkin hyvä aika lumoutua vauvasta – kaikessa rauhassa.

Lue lisää

Lastentalon Keskosena kotiin -osiosta voit lukea lisää vinkkejä keskoslapsen hoidosta.

Lastentalon sisältöjä ollaan päivittämässä. Voit antaa palautetta Keskosena kotiin -sisällöistä sivujen alareunan painikkeiden avulla.