Suomessa tavallisin munuaisten pysyvä vajaatoiminta on diabetekseen liittyvä nefropatia eli munuaissairaus. Tällaisessa tilanteessa tavoitteena on pyrkiä hidastamaan munuaissairauden etenemistä ja tukea munuaisten toimintaa kaikin tavoin ennen mahdollista dialyysihoitoa tai munuaissiirtoa.
Kroonisessa vajaatoiminnassa on tärkeää huolehtia myös siitä, että vakituinen lääkitys on mitoitettu joka hetki oikein munuaisten toiminnan mukaisesti ja annoksia joko pienennetään tai annosvälejä pidennetään vajaatoiminnan edetessä.
Esimerkiksi kohdassa Munuaisten merkitys lääkehoidossa mainitaan verenpaineen ja diabeettisen nefropatian hoidossa käytetyt ACE-estäjät ja ATR-salpaajat. Niiden annos mitoitetaan seuraamalla tarkasti potilaan munuaistilannetta veri- ja virtsakokein. Tämän lisäksi kroonista munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan myös siihen tarkoitetuilla lääkkeillä, joilla pyritään korjaamaan munuaisten vajaatoiminnan elimistöön aiheutuvia muutoksia. Näitä ovat mm. veren fosfaattipitoisuuden nousu ja kalsiumpitoisuuden lasku. Lisäksi hyvään hoitoon kuuluvat muun muassa verenpaineen hyvä hoito sekä anemian hoito.