Kipulääkkeiden oikea käyttö

Tiettyjä kipulääkkeitä saa ostaa ilman reseptiä ja niitä kutsutaan itsehoitokipulääkkeiksi. Kipulääkkeiden käyttö herättää monia kysymyksiä ja alla on mainittu niistä yleisimpiä.

Milloin ja minkä tyyppiseen kipuun itsehoitokipulääkkeitä kannattaa käyttää?

Itsehoitolääkkeinä saatavilla olevat tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli tehoavat melko hyvin jännityspäänsärkyyn, migreeniin, kuukautiskipuihin sekä flunssaan liittyviin särkyihin ja kuumeeseen. Tämän tyyppiset kivut ovat varsin lyhytkestoisia ja soveltuvat hyvin itsehoitolääkitykseen.

Itsehoitolääkityksen Käypä hoito -suosituksen potilasversiossa on hyvät potilaille suunnatut ohjeet kivun hoitoon tällaisissa tilanteissa.

Miksi joitakin kipulääkkeitä saa ilman reseptiä, mutta joihinkin tarvitaan lääkärin määräys?

Päätös kipulääkkeen hyväksymisestä itsehoitoon perustuu lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen sekä siihen, miten hyvin se soveltuu tilapäiskäyttöön ja nopeaan kivun lievitykseen.

Nopeaan kivun lievitykseen soveltuvat eräät tulehduskipulääkkeet sekä kipu- ja kuumelääke parasetamoli. Nopeaan kivun lievitykseen käytetään myös vahvoja kipulääkkeitä, opioideja.

Opioidit eivät kuitenkaan sovellu itsehoitoon, koska ne voivat vaikuttaa ajokykyyn ja aiheuttaa riippuvuutta ja vieroitusoireita.

Itsehoitovalmisteen käyttö ei myöskään saa viivyttää taustalla olevan tilan tai sairauden määrittämistä.

Mikä on tulehduskipulääke?

Tulehduskipulääkkeillä tarkoitetaan kipulääkkeitä, joilla on tulehdusta rauhoittava, kipua lievittävä ja kuumetta alentava vaikutus. Tulehduskipulääkevalmisteita on ollut kliinisessä käytössä 1800-luvun loppupuolelta alkaen, siitä lähtien kun salisylaatteja ja asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia alettiin tuottaa lääkekäyttöön.

Tulehduskipulääkkeet ovat tavallisin kipulääkeryhmä. Ne tehoavat hyvin sellaiseen kipuun, johon liittyy tulehdusta ja akuuttia kudosvauriota. Lyhytaikaisessa käytössä ne ovat turvallisia.

Mitä hyötyä kipulääkkeen käytöstä on?

Kiputuntemuksen väheneminen edistää hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi kivun hellittäminen parantaa yleensä myös toimintakykyä ja unen laatua.

Mitä haittoja kipulääkkeillä on?

Kaikilla itsehoitokipulääkkeillä on haittavaikutuksia.

Parasetamolin merkittävin haittavaikutus kohdistuu maksaan, jota se voi vaurioittaa erityisesti yliannostustilanteissa. Yhtäaikainen alkoholinkäyttö voi edesauttaa maksavaurion syntyä.

Tulehduskipulääkkeiden asetyylisalisyylihapon, ibuprofeenin, ketoprofeenin ja naprokseenin haittavaikutukset kohdistuvat ruuansulatuskanavaan, verenkiertoelimistöön, veren hyytymisjärjestelmään ja munuaisten toimintaan. Haittojen voimakkuus riippuu lääkkeen annoksesta ja lääkityksen kestosta.

Näitä haittoja ovat veren hyytymiseen osallistuvien verihiutaleiden toiminnan häiriö ja verenvuodon riskin lisääntyminen erityisesti ruuansulatuskanavassa sekä munuaisten toiminnan häiriö, joka aiheuttaa veden ja natriumin kertymisen elimistöön. Se johtaa verenpaineen nousuun ja vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa. Munuaisvaikutuksen kautta ne voivat myös vähentää mm. reumalääkkeenä käytetyn metotreksaatin ja mielialahäiriöiden hoidossa käytetyn litiumin poistumista virtsaan.

Miten itsehoitokipulääkkeitä voi käyttää turvallisesti?

Käytännössä kipulääkkeiden aiheuttamien haittojen riski on pieni, kun niitä käytetään tilapäisesti ja itsehoitoon tarkoitetuilla annoksilla.

Haittariskin vuoksi niitä tulisi kuitenkin välttää, jos sairastaa sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa tai munuaisten vajaatoimintaa. Itsehoitokipulääkkeet eivät sovi myöskään, jos käyttää verenohennuslääkitystä tai jos ruuansulatuskanavassa on ollut verenvuotoa. Ne eivät myöskään sovi kaikille astmaa sairastaville, koska osa potilaista saa niistä keuhkoputkien supistumisreaktion.

Edellä mainituissa tilanteissa kivun lääkehoito tulisi suunnitella yhdessä lääkärin kanssa.

Voiko itsehoitokipulääkkeitä käyttää lääkärin määräämien kipulääkkeiden lisänä?

Ehdotonta estettä siihen ei ole. On kuitenkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei käytettäisi samaan aikaan kahta tulehduskipulääkettä. Joskus käy niin, että itsehoitokipulääkettä käytetään samaan aikaan kuin reseptillä määrättyä kipulääkettä, joka sisältää saman ryhmän lääkettä tai jopa samaa vaikuttavaa ainetta.

Tällainen vahinko voi pahimmillaan johtaa yliannostustilanteeseen ja aiheuttaa haittavaikutusten lisääntymisen. Myös eräät flunssan hoitoon käytettävät valmisteet saattavat sisältää tulehduskipulääkettä.

Itsehoitolääkkeiden käytöstä on hyvä puhua lääkärin kanssa, jotta päällekkäiseltä lääkkeiden käytöltä vältytään.

Kipulääkkeiden turvallisesta käytöstä voi hakea lisätietoa esimerkiksi Terveyskirjastosta.

Milloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen?

Lääkäriin on kannattaa hakeutua aina, jos kivun syy ei ole selkeästi tiedossa tai jos akuutti kipu on hyvin voimakasta. Kivun pitkittyessä on myös aiheellista hakeutua lääkäriin tai silloin, jos itsehoitolääkkeiden teho ei riitä.

Esimerkiksi päänsäryn kohdalla voimakas, räjähtävästi alkava päänsärky edellyttää pikaista hakeutumista lääkäriin. Samoin silloin jos päänsärky pitkittyy yli 5 vuorokauteen. Myös voimakas särky, joka vie toimintakyvyn, on syytä tutkia tarkemmin.

Migreenityyppisen päänsäryn kohdalla lääkärin arvio olisi hyvä tehdä heti ensimmäisellä kerralla, kun epäily migreenistä herää.
Kuukautiskivut voivat edellyttää lääkärin arviota, jos kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi, kipu alkaa ennen vuotoa tai kestää koko vuodon ajan tai jos kuukautiskierto muuttuu tai esiintyy epäsäännöllistä vuotoa.

Niska- ja selkäkivun kohdalla lääkäriin on syytä mennä, jos kipu säteilee ylä- tai alaraajaan tai ilmaantuu lihasheikkoutta.
Selkäkipupotilaan on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin, jos ei pysty virtsaamaan normaalisti, ulosteenpidätyskyky heikkenee tai ilmaantuu tunnottomuutta sukupuolielinten tai peräaukon alueella.

Kivusta yleisesti

Jokainen on tuntenut kipua joskus. Kipu voi olla äkillistä, kovaa ja vihlovaa, kuten korva- tai hammassärky. Kipu voi olla myös tasaista, jatkuvaa särkyä kuten vaikka päänsärky. Lisää kivusta voit lukea Terveyskylän Kivunhallintatalosta.

Seuraava sivu

 


Lääkäriin on kannattaa hakeutua aina, jos kivun syy ei ole selkeästi tiedossa tai jos akuutti kipu on hyvin voimakasta. Kivun pitkittyessä on myös aiheellista hakeutua lääkäriin tai silloin, jos itsehoitolääkkeiden teho ei riitä.