Ymmärrys yksittäisen lääkkeen hyödyistä ja haitoista kasvaa ajan myötä tutkimustiedon ja kokemuksen karttuessa. Joskus uusi tieto haitoista voi pelästyttää, etenkin jos siitä uutisoidaan näyttävästi.
Kun lääkehoito aloitetaan, ei voida varmuudella ennustaa yksittäisen potilaan kohdalla, miten hyvin lääke tehoaa tai mitä haittavaikutuksia siitä seuraa. Tämä epävarmuus sisältyy käsitteeseen "riski". Jos jonkin harvinaisen haittavaikutuksen riski on 1 tietty haittatapahtuma 1000 potilasta kohden, tarkoittaa se, että jos 1000 potilasta saa kyseisen lääkehoidon, niin heistä yksi kokee kyseisen haitan. Toisin sanoen 999 potilasta pystyy käyttämään lääkettä ilman kyseistä haittaa.
Riskin suuruuden hahmottaminen on usein vaikeaa ja siihen apuna voi käyttää "tuttua riskiä". Esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui Suomessa vuonna 2017 noin 3000 ihmistä. Siten voidaan ajatella yksinkertaistetusti, että vuosittainen riski loukkaantua tieliikenneonnettomuudessa on noin 6 loukkaantunutta 10 000 asukasta kohden. Emme kuitenkaan erityisesti pelkää liikkua liikenteessä tuon riskin vuoksi, vaikka saatamme kokea, että liikenneonnettomuudet ovat sangen tavallisia.
Lääkehoitoa aloitettaessa pitää punnita lääkehoitoon liittyvää odotettua hyötyä ja haittaa mutta toisaalta myös vastaavia seurauksia, jos lääkehoitoa ei aloiteta. Tässä pohdinnassa on tärkeää ottaa huomioon lääkehaitan vakavuus. Haitan merkitys on luonnollisesti erilainen, jos kyseessä on pysyvä tai jopa henkeä uhkaava haitta, kuin jos kyseessä on tilapäinen, lievä tai helposti hoidettavissa oleva haitta. Myös eri asioiden tärkeys omassa elämässä vaihtelee ihmisestä toiseen, samoin kyky sietää epävarmuutta ja erilaisia riskejä. On tilanteita, että riskiä ei halua ottaa lainkaan, ja vastaavasti tilanteita, joissa suurehkoakaan riskiä ei koeta lääkehoidon esteeksi. Näin ollen on tärkeää, että lääkärin punnitsee yksilöllisesti lääkehoidon hyötyjä ja haittoja ja keskustelee niistä potilaan kanssa.