Ajankohtainen

Lääkkeiden saatavuushäiriöt

Julkaistu 13.9.2019 13.00

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina sekä Suomessa, että muualla länsimaissa.

 

​​​​​​​Suomen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle raportoitiin viime vuonna yli 1200 saatavuushäiriötä, kun vielä 2010 sitten määrä oli vain 85. Lääkkeiden myyntiluvan haltijoiden, eli lääkeyritysten, pitää ilmoittaa kunkin maan lääkeviranomaiselle (Suomessa Fimealle), mikäli jonkin lääkkeen saatavuuteen tulee häiriö. Fimea puolestaan julkaisee saamansa häiriötiedotteet verkkosivuillaan. Käytännön työssä esimerkiksi lääkäreiden on mahdotonta seurata yksittäisten lääkevalmisteiden ajantasaista tilannetta, ja yleensä potilas kuuleekin saatavuushäiriöstä vasta apteekissa asioidessaan. Myös apteekit saavat useimmiten tiedon saatavuushäiriöistä vasta, kun lääke loppuu omasta hyllystä.

 

Yleensä häiriöt ovat onneksi tilapäisiä, eivätkä aiheuta suurta vaaraa potilaalle. Potilas voi saada apteekista toisen valmistajan vastaavan lääkkeen tai joissain tapauksissa lääke voidaan vaihtaa kokonaan toiseen lääkärin määräyksellä. Joskus vaihto ei kuitenkaan ole mahdollista ja häiriöt voivat johtaa myös lääkitysvirheisiin ja muihin vaaratilanteisiin. Lisäksi saatavuushäiriöt aiheuttavat viiveitä ja turhaa työtä niin potilaille kuin terveydenhuoltoonkin.

 

Tarkka syy saatavuushäiriön taustalla jää usein epäselväksi ja syitä voi olla useita. Monien lääkkeiden tuotanto on siirretty halvemman työvoiman maihin säästöjen toivossa. Vaikka lopullinen lääke tehtäisiinkin kotimaassa, tuotetaan niiden raaka-aineet, apuaineet ja pakkaukset ympäri maailmaa. Jos lääkkeellä on monimutkainen tuotanto- ja toimitusketju, voi pienikin ongelma yhdessä ketjun osassa aiheuttaa lääkkeen koko toimituksen pysähtymisen.

 

Häiriöitä on lisännyt myös kaventunut lääkevalikoima. Monien jo patenttisuojan menettäneiden lääkkeiden valmistus on loppunut kokonaan, kun niiden tuotanto on muuttunut kannattamattomaksi.

 

Suomen ongelmana on myös meidän pieni osuutemme maailman valtavista lääkemarkkinoista, vuonna 2016 se oli vain 0,3%. Suomi kilpailee isojen maiden kanssa samoista lääke-eristä ja toimitusajat ovat pitkiä, joissain tapauksissa jopa kuukausia. Pitkän aikavälin kysyntää on vaikea ennustaa etukäteen ja yllättävät kysyntäpiikit meillä tai maailmalla voivat aiheuttaa varaston loppumisen joko yksittäisestä apteekista, lääketukusta tai jopa valmistajan varastoista.

 

Elintärkeistä lääkkeistä eri toimijat, kuten lääketehtaat tai maahantuojat velvoitetaan pitämään niin sanottua velvoitevarastoa. Sillä turvataan kriittisten lääkkeiden, kuten tiettyjen antibioottien tai sydänkohtauksen hoitoon käytettävien lääkkeiden riittävyys hätätilanteissa. Velvoite ei kata kaikkia lääkkeitä, eikä myöskään auta tilanteessa, jossa häiriötilanne pitkittyy.

 

Kokonaisuudessaan ilmiön kehityssuunta on huolestuttava ja ongelma koskee koko maailmaa. Suomi ei voi yksin ratkaista ongelmaa, mutta se voi olla aktiivinen toimija kansainvälisesti. Ideoita ongelmakohtien ratkaisemiseksi on esitetty, mutta niiden eteenpäin vieminen vaatii EU-tasolla tapahtuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja voimakasta tahtoa muutokselle. Fimea kehittää kuitenkin parhaillaan informaation saatavuutta parantavaa tietokantaa saatavuushäiriötiedoille, jolloin ajantasaisin tieto näkyisi tulevaisuudessa lääkärille jo reseptiä kirjoitettaessa, tai ainakin saatavuuden tarkistaminen olisi helpompaa.  ​