Kannabispohjaisten lääkevalmisteiden käyttöä on tutkittu paljon useiden sairauksien hoitokeinona. Tällaisia sairauksia tai vaivoja ovat esimerkiksi krooninen kipu, syöpähoitoihin liittyvä pahoinvointi, eräät psykiatriset häiriöt sekä epilepsia. Tutkimukset ovat kuitenkin olleet laadultaan heikkoja, eivätkä ne täytä muilta lääkkeiltä vaadittujen kliinisten tutkimusten kriteereitä.
Suomessa lääkkeellisen kannabiksen käyttö on ollut sallittua vuodesta 2008. Yhdellä lääkekannabiksella on myyntilupa, ja sitä voidaan määrätä MS-tautiin liittyvän jäykkyyden hoitoon. Muilla lääkekannabisvalmisteilla ei ole myyntilupaa, vaan niiden määrääminen edellyttää erityislupaa, eikä niillä näin ollen ole korvattavuutta. Tämä tekee hoidosta hyvin kalliin. Tietyissä lapsuudessa alkavissa vaikeissa epilepsioissa voidaan osana muuta hoitoa käyttää kannabiskasvista saatua valmistetta, jolla ei ole huumaavaa vaikutusta.
Tieteelliset tutkimukset eivät toistaiseksi tue kannabiksen käyttöä minkään kiputilan tavanomaisessa hoidossa, koska tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella kannabiksella on vain hyvin heikko kipua lievittävä vaikutus. Tutkimukset ovat myös olleet kestoltaan lyhyitä, joten niiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä pitkän käytön haitoista. Kannabiksen käyttäjistä noin 10 %:lle kehittyy riippuvuusongelma. Erityisessä riskissä ovat ne, joilla käyttö on runsasta tai käyttöön liittyy laajempaa päihdekäyttöä. Kipupotilailla riippuvuuden riski on todennäköisesti suurempi.
Erityisesti tulee huomioida kannabiksen aiheuttamat riskit nuorten vielä kehittyvälle keskushermostolle sekä potilaille, jotka ovat perimältään alttiita kannabiksen haitoille. Jo yksittäiset kannabiskokeilut vaikuttavat nuorilla tilapäisesti tarkkaavaisuuteen, oppimiseen ja muistiin. Pidempiaikainen ja säännöllinen käyttö voi johtaa näiden toimintojen häiriöihin ja verbaalisen selviytymisen heikentymiseen. Lisäksi nuoruusiän kannabiksen käyttö lisää osalla nuorista riskiä sairastua psykoosisairauksiin.
Myös työikäisillä pitkäaikainen kannabiksen käyttö heikentää kognitiivista kykyä, jota vaaditaan nykypäivän työelämässä. Lisäksi psykomotorista tarkkuutta vaativa toiminta, kuten autolla ajaminen, heikkenee. Pitkäaikaisen kannabiksen käytön myös on osoitettu lisäävän merkittävästi masennusta ja itsemurhan riskiä.
Kannabispohjaisten lääkevalmisteiden käytöstä lääketieteessä on siis vielä varsin vähän luotettavaa tutkimusnäyttöä, joka puoltaisi niiden käyttöä. Toistaiseksi näyttö valmisteiden haitoista on suurempaa kuin näyttö hyödyistä.
Kannabispohjaisille valmisteille ei ole mitään syytä antaa erityisasemaa, vaan niiden käyttöön tulisi suhtautua kuten muiden uusien lääkkeiden. Valmisteiden teho, turvallisuus ja laatu pitää tutkia ja varmistaa kliinisillä tutkimuksilla. Tämä on erityisen tärkeää, jos kyseessä on huumaava ja mahdollisesti pitkäkestoisia vakavia haittoja aiheuttava yhdiste.