Geenit ja niiden muunnokset voivat esimerkiksi vaikuttaa lääkkeiden pitoisuuksiin: pitoisuudet elimistössä voivat joissain tapauksissa nousta tavallista korkeammiksi tai jäädä liian mataliksi riippuen siitä, millainen ihmisen perimä on.
Ihmisen perimän tutkiminen helpottuu jatkuvasti. Geenitestejä voisikin pitää helppona ratkaisuna lääkehoitojen ongelmiin. Ne ovat kuitenkin vain pieni pala kokonaisuutta. Esimerkiksi ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne, sairaudet, samanaikaisesti käytettävät lääkkeet ja ruokavalio vaikuttavat kaikki merkittävästi siihen, mitä lääkkeelle tapahtuu elimistössä.
Geenitestit apuna sopivan lääkkeen valinnassa
Kaikkia lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä ei edes vielä tunneta. Lisäksi geenien vaikutukset lääkkeisiin ovat hyvin rajattuja: tietty geenimuunnos vaikuttaa vain ehkä yhteen tai muutamaan lääkkeeseen.
Mikään geeni ei siis yksinään selitä sitä, miksi joku saa lääkkeistä haittavaikutuksia tai miksi lääkkeet eivät tunnu tehoavan jollekin. Haittavaikutuksia voi myös tulla, vaikka itsellä ei olisikaan mitään tunnettua perinnöllistä tekijää niille altistamassa.
Haittavaikutuksille altistavat geenimuunnokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki niiden kantajat saavat joistakin lääkkeistä haittoja – heillä todennäköisyys on vain tavallista suurempi.
Geenitestejä käytetään tarvittaessa apuna, kun pohditaan potilaalle sopivaa lääkitystä. Geenit ovat kuitenkin vain yksi osa taustaa, johon potilaan lääkehoito täytyy sovittaa.