Kohonneiden kolesteroliarvojen hoitosuositukset ovat tiukentuneet. Myös verenpaineen hoitosuositukset ovat tiukentuneet hieman viime vuosina. Kolesterolin ja kohonneen verenpaineen hoidossa ei ole varsinaisesti kyse sairauden hoidosta vaan ennaltaehkäisystä. Kun riskitekijöihin puututaan ajoissa lääkkeiden ja elintapojen avulla, voidaan pienentää huomattavasti esimerkiksi sydäninfarktin riskiä.
Tavoitetaso on yksilöllinen
Nykyisissä hoitosuosituksissa kolesterolin tavoitetaso päätetään potilaan yksilöllisten riskitekijöiden perusteella. Aiemmat sairaudet, kuten sepelvaltimotauti ja diabetes, nostavat huomattavasti pahemman sairastumisen, kuten sydäninfarktin riskiä, minkä takia kolesteroliarvojen tavoitetaso on tiukempi. Muita riskiarvioon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi perinnöllinen alttius ja tupakointi. Uusissa suosituksissa LDL-kolesterolin tavoitetaso on matalan riskin potilailla alle 3,0 mmol/l ja suuren riskin potilailla alle 1,8 mmol/l. Erityisen suuren riskin potilailla tavoite on alle 1,4 mmol/l. Tavoitteiden saavuttamisen tueksi on olemassa useita erilaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää elintapahoidon lisäksi.
Kolesterolin ja verenpaineen hoitoon on tärkeää kiinnittää huomiota hyvissä ajoin, sillä näiden riskitekijöiden hoitaminen on tehokkaampaa kuin varsinaisen sairauden (esim. sydän- tai aivoinfarktin) hoitaminen. On hyvä muistaa, että esimerkiksi verenpaine voi olla koholla huomaamatta. Joskus elintapojen korjaaminen ajoissa on riittävä apu, eikä lääkehoitoa tarvitse aloittaa.