Huulioluvun taidot eivät ole kaikilla samanlaiset. Lisäksi huulioluku voi yhdessä tilanteessa toimia hyvin ja toisessa heikommin. Vaihtelun taustalla on monia syitä, mutta huulioluvusta suoriutumiseen vaikuttavat erityisesti kielelliset taidot, muisti, vireystila ja mieliala. Toisin sanoen kielellisesti taitava kuuntelija, jolla on laaja sanavarasto ja kyky pitää havaitsemiaan asioita muistissa, voi saada huulioluvusta erittäin paljon hyötyä. Lisäapua tuo esimerkiksi uskallus arvata, mitä jäi kuulematta. Huulioluvun käyttö kuulon tukena helpottuu, jos on virkeä ja rauhallinen. Tällöin jaksaa keskittyä puhujaan. Väsynyt aikuinen tai kiukkupuuskassa oleva lapsi eivät sitä vastoin ole huulioluvun kannalta otollisessa tilassa. Pienellä lapsella ei ole aikuisen kaltaista kielellistä kykyä eikä muistikykyä, joten huulioluvun apu on vasta kehittymässä.
Puhujan ilmeikkyys ja tapa puhua vaikuttavat kuulijan mahdollisuuksiin tukeutua huuliolukuun. Taitavakaan huuliltalukija ei saa kyvyistään parasta irti, jos puhujan suu aukeaa vain vähän ja ilme pysyy samana. Pään kääntäminen poispäin katkaisee huulioluvun tuen, ja osa puheenvuorosta on vaarassa jäädä epäselväksi. Rauhallisen selkeä puherytmi ja pysyminen kasvokkain kuuntelijan kanssa avaavat mahdollisuuden onnistuneeseen huuliolukuun. Aikuisen ja lapsen välisessä keskustelussa on hyvä muistaa pysyä samalla tasolla lapsen kasvojen kanssa, jotta lapsi näkee aikuisen kasvot hyvin.