Lapsen kuuloa tutkitaan ja seurataan lapsen eri kehitysvaiheissa.
On tärkeää, että lapsen mahdollinen kuulonalenema todetaan ajoissa, jotta kuntoutuksen aloitus ei viivästy. Pienten lasten kuulontutkimukset ja kuulonkuntoutus on keskitetty pääosin yliopistosairaaloihin.
Oheisissa haitareissa kerrotaan, millaiset oireet voivat viitata kuulonalenemaan ja miten kuuloa tutkitaan eri ikäisillä lapsilla.
Suomessa kaikille vastasyntyneille tehdään kuulonseulontatutkimus, jonka tavoitteena on löytää synnynnäiset kuulonalenemat. Kuulonaleneman taustalla voi olla esimerkiksi jokin sairaus tai perinnöllinen syy. Kuulonalenema voi ilmetä tai edetä seulontatutkimuksen jälkeenkin. Myös toispuoleiset ja lievät kuuloviat löydetään usein vasta myöhemmin.
Pienen lapsen kuulonalenemaan viittaavia oireita ovat muun muassa ääntelyn vähäisyys ja jokeltelun taantuminen. Kuuloa tutkitaan neuvolassa kahdeksan kuukauden iässä uikkututkimuksella. Jos lapsi ei reagoi uikkuun, hänen kuulonsa täytyy tutkia tarkemmin. Tarkemmat kuulontutkimukset on tarpeen tehdä myös silloin, jos vanhemmat epäilevät lapsella kuulonalenemaa.
Imeväisikäisille tehtäviä kuulontutkimuksia ovat muun muassa emissiotutkimus, aivorunkoherätevastetutkimus ja äänikenttätutkimus.
Leikki-ikäisellä voidaan epäillä kuulonalenemaa, jos puheen- ja kielenkehityksessä on viivettä tai puheessa epäselvyyttä. Hälyssä kuuleminen voi olla vaikeaa, ja lapsi voi olla levoton tai ylivilkas heikentyneen kuulon vuoksi. Lapsi saattaa myös haluta kuunnella esimerkiksi televisiota suurella äänenvoimakkuudella.
Joskus korvatulehdukset tai liimakorvatauti voivat heikentää kuuloa väliaikaisesti. Pitkittyessään tilanne voi viivästyttää lapsen kielellistä kehitystä. Tämän vuoksi lapsen korvatulehdusten hoitaminen on tärkeää.
Leikki-ikäiselle tehtäviä kuulontutkimuksia ovat lapsen kehitystasosta riippuen muun muassa emissiotutkimus, tehosteäänet äänikentässä ja leikki- ja äänesaudiometriatutkimukset.
Kouluterveydenhuollossa kuuloa tutkitaan 1. ja 8. luokalla seulonta-audiometriatutkimuksella. Jos kuulossa havaitaan alenemaa, lisätutkimukset ovat tarpeellisia.
Koululaisille tehtäviä kuulontutkimuksia ovat muun muassa äänes- ja puheaudiometriatutkimukset.
Suomessa kaikille vastasyntyneille tehdään kuulonseulontatutkimus, jonka tavoitteena on löytää synnynnäiset kuulonalenemat. Kuulonaleneman taustalla voi olla esimerkiksi jokin sairaus tai perinnöllinen syy. Kuulonalenema voi ilmetä tai edetä seulontatutkimuksen jälkeenkin. Myös toispuoleiset ja lievät kuuloviat löydetään usein vasta myöhemmin.
Pienen lapsen kuulonalenemaan viittaavia oireita ovat muun muassa ääntelyn vähäisyys ja jokeltelun taantuminen. Kuuloa tutkitaan neuvolassa kahdeksan kuukauden iässä uikkututkimuksella. Jos lapsi ei reagoi uikkuun, hänen kuulonsa täytyy tutkia tarkemmin. Tarkemmat kuulontutkimukset on tarpeen tehdä myös silloin, jos vanhemmat epäilevät lapsella kuulonalenemaa.
Imeväisikäisille tehtäviä kuulontutkimuksia ovat muun muassa emissiotutkimus, aivorunkoherätevastetutkimus ja äänikenttätutkimus.
Leikki-ikäisellä voidaan epäillä kuulonalenemaa, jos puheen- ja kielenkehityksessä on viivettä tai puheessa epäselvyyttä. Hälyssä kuuleminen voi olla vaikeaa, ja lapsi voi olla levoton tai ylivilkas heikentyneen kuulon vuoksi. Lapsi saattaa myös haluta kuunnella esimerkiksi televisiota suurella äänenvoimakkuudella.
Joskus korvatulehdukset tai liimakorvatauti voivat heikentää kuuloa väliaikaisesti. Pitkittyessään tilanne voi viivästyttää lapsen kielellistä kehitystä. Tämän vuoksi lapsen korvatulehdusten hoitaminen on tärkeää.
Leikki-ikäiselle tehtäviä kuulontutkimuksia ovat lapsen kehitystasosta riippuen muun muassa emissiotutkimus, tehosteäänet äänikentässä ja leikki- ja äänesaudiometriatutkimukset.
Kouluterveydenhuollossa kuuloa tutkitaan 1. ja 8. luokalla seulonta-audiometriatutkimuksella. Jos kuulossa havaitaan alenemaa, lisätutkimukset ovat tarpeellisia.
Koululaisille tehtäviä kuulontutkimuksia ovat muun muassa äänes- ja puheaudiometriatutkimukset.
Tarkistettu 30.8.2023
