Johtumistyyppinen kuulovika aiheutuu siitä, että ääni ei pääse etenemään tai johtumaan korvakäytävässä, tärykalvolla tai kuuloluissa. Aistimistyyppinen kuulovika puolestaan johtuu siitä, että sisäkorvan simpukan aistinsolut eivät toimi.
Jos kuulohermo tai kuuloradan muut alueet toimivat puutteellisesti, on kyseessä neuraalinen kuulovika. Edellä mainittujen kuulovikojen yhdistelmää kutsutaan kombinoiduksi kuuloviaksi.
| Äkillisen tulehduksen aiheuttama kuulovika | Välikorvatulehdus aiheuttaa johtumistyyppisen kuulovian. Tässä tapauksessa korva on lähes aina kipeä. Korva voi jäädä huonokuuloiseksi myös nuhan jälkeen, jolloin välikorvassa oleva erite huonontaa kuuloa. Korva on tässä yhteydessä kivuton, eikä varsinaista välikorvatulehdusta ole. Mikäli kuulonalenema ei helpota viikkojen kuluessa, kannattaa hakeutua lääkäriin. |
| Kuulovika ikäkuulossa | Kun korkeimpien äänten kuuleminen iän myötä heikkenee, on kyse simpukan alkuosan karvasolujen ja tukirakenteiden rappeutumisesta. Myös kuuloradan hermosoluissa on usein rappeumaa. Jos vikaa on sekä aistinsoluissa että hermosoluissa, puhutaan sensorineuraalisesta kuuloviasta. |
|
Melun aiheuttama kuulovika | Kova melu aiheuttaa tyypillisesti karvasolujen vaurioita korvan simpukkaan. Karvasolujen vauriot ilmenevät kuulonlaskuna ensiksi 3 000–6 000 Hz:n taajuuksilla. Meluvamma aiheutuu useimmiten vuosia kestäneestä melualtistuksesta, mutta se voi tulla myös esimerkiksi räjähdyksen aiheuttamasta kerta-altistuksesta. |
|
Äkillinen kuulovika | Äkillinen kuulonlasku tulee lähes aina yhteen korvaan kerrallaan. Äkillisen johtumistyyppisen kuulovian yleisimmät syyt ovat vahatulppa ja välikorvan tulehdus. Äkillisen aistimistyyppisen kuulovian voi aiheuttaa esimerkiksi verenkiertohäiriö tai virustulehdus. Äkillisen kuulovian syy tulee pyrkiä selvittämään lääkärin vastaanotolla muutamien päivien sisällä, jotta hoitoa vaativat tautitilat voidaan todeta. Joskus kuulovian aiheuttajaa ei tunnisteta, tällöin puhutaan idiopaattisesta äkillisestä kuuloviasta. |