Edunvalvonnan järjestämistä haetaan Digi- ja väestövirastosta. Henkilö voi hakea edunvalvontaa itse, mikäli kokee tarvitsevansa apua ja ymmärtää asian merkityksen. Tällöin asia käsitellään hakemuksen ja edunvalvonnan järjestämistä varten tehdyn lääkärinlausunnon perusteella Digi- ja väestövirastossa.
Mikäli henkilö ei koe tarvitsevansa raha-asioiden hoitoon apua eikä pysty itse hakemaan edunvalvontaa, voi ilmoituksen edunvalvonnan tarpeesta tehdä esimerkiksi joku hänen tilanteensa ja avuntarpeensa huomannut läheinen tai sosiaalityöntekijä. Ilmoituksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto edunvalvonnan järjestämistä varten. Mikäli edunvalvonta-asia on laitettu vireille ilmoituksella, asian käsittely etenee Digi- ja väestövirastosta vielä käräjäoikeuteen, joka tekee päätöksen asiassa.
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän tehtävään suostumuksensa, esimerkiksi läheinen tai sukulainen. Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös yleinen edunvalvoja.
Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan edunvalvottavan omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä huolehtimaan myös yksittäisestä asiasta, esimerkiksi kiinteistön myymisestä edunvalvottavan puolesta. Edunvalvojan on myös huolehdittava, että edunvalvottava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen.
Jotta kukaan ei olisi tarpeettomasti edunvalvonnassa, Digi- ja väestövirasto selvittää joka neljäs vuosi, onko edunvalvontaa tarpeellista jatkaa. Jos edunvalvonnan tarvetta ei enää ole, käräjäoikeus voi lakkauttaa edunvalvojan tehtävän.
Edellinen sivuSeuraava sivu