Edunvalvonta
Voit saada apua itseäsi tai varallisuuttasi koskevien asioiden hoitamiseen läheiseltä tai edunvalvojalta.
Jos sinä itse tai läheisesi huomaa, ettet pysty hoitamaan raha-asioita tai koet niiden hoitamisen liian kuormittavana, voitte hakea edunvalvontaa. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa kannattaa harkita edunvalvonnan hakemista:
Jos rahasi kuluvat muutamassa päivässä eivätkä riitä loppukuukaudelle, esimerkiksi ruoan tai lääkkeiden ostamiseen.
Laskujen erääntyminen, vuokrarästien kertyminen ja asunnon menettäminen vuokrarästien takia.
Kyvyttömyys huolehtia raha-asioista voi liittyä esimerkiksi psyykkiseen sairauteen, päihteiden käyttöön tai muuten vakavaan sairauteen tai vammaan.
Lue lisää edunvalvonnasta.
Voit hakea edunvalvontaa itse, tai sitä voi hakea sinulle esimerkiksi läheinen tai sosiaalityöntekijä. Päätös edunvalvonnasta tehdään joko Digi- ja väestötietovirastossa tai käräjäoikeudessa.
Edunvalvonnan järjestämistä haetaan Digi- ja väestötietovirastosta. Henkilö voi hakea edunvalvontaa itse, mikäli kokee tarvitsevansa apua ja ymmärtää asian merkityksen. Tällöin asia käsitellään hakemuksen ja edunvalvonnan järjestämistä varten tehdyn lääkärinlausunnon perusteella Digi- ja väestötietovirastossa.
Mikäli henkilö ei koe tarvitsevansa raha-asioiden hoitoon apua eikä pysty itse hakemaan edunvalvontaa, voi ilmoituksen edunvalvonnan tarpeesta tehdä esimerkiksi joku hänen tilanteensa ja avuntarpeensa huomannut läheinen tai sosiaalityöntekijä. Ilmoituksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto edunvalvonnan järjestämistä varten. Mikäli edunvalvonta-asia on laitettu vireille ilmoituksella, asian käsittely etenee Digi- ja väestötietovirastosta vielä käräjäoikeuteen, joka tekee päätöksen asiassa.
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän tehtävään suostumuksensa, esimerkiksi läheinen tai sukulainen. Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös yleinen edunvalvoja.
Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan edunvalvottavan omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä huolehtimaan myös yksittäisestä asiasta, esimerkiksi kiinteistön myymisestä edunvalvottavan puolesta. Edunvalvojan on myös huolehdittava, että edunvalvottava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen.
Jotta kukaan ei olisi tarpeettomasti edunvalvonnassa, Digi- ja väestötietovirasto selvittää joka neljäs vuosi, onko edunvalvontaa tarpeellista jatkaa. Jos edunvalvonnan tarvetta ei enää ole, käräjäoikeus voi lakkauttaa edunvalvojan tehtävän.
Edunvalvonnan tarve
Jos sinä itse tai läheisesi huomaa, ettet pysty hoitamaan raha-asioita tai koet niiden hoitamisen liian kuormittavana, voitte hakea edunvalvontaa. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa kannattaa harkita edunvalvonnan hakemista:
Jos rahasi kuluvat muutamassa päivässä eivätkä riitä loppukuukaudelle, esimerkiksi ruoan tai lääkkeiden ostamiseen.
Laskujen erääntyminen, vuokrarästien kertyminen ja asunnon menettäminen vuokrarästien takia.
Kyvyttömyys huolehtia raha-asioista voi liittyä esimerkiksi psyykkiseen sairauteen, päihteiden käyttöön tai muuten vakavaan sairauteen tai vammaan.
Lue lisää edunvalvonnasta.
Edunvalvonnan järjestäminen
Voit hakea edunvalvontaa itse, tai sitä voi hakea sinulle esimerkiksi läheinen tai sosiaalityöntekijä. Päätös edunvalvonnasta tehdään joko Digi- ja väestötietovirastossa tai käräjäoikeudessa.
Edunvalvonnan järjestämistä haetaan Digi- ja väestötietovirastosta. Henkilö voi hakea edunvalvontaa itse, mikäli kokee tarvitsevansa apua ja ymmärtää asian merkityksen. Tällöin asia käsitellään hakemuksen ja edunvalvonnan järjestämistä varten tehdyn lääkärinlausunnon perusteella Digi- ja väestötietovirastossa.
Mikäli henkilö ei koe tarvitsevansa raha-asioiden hoitoon apua eikä pysty itse hakemaan edunvalvontaa, voi ilmoituksen edunvalvonnan tarpeesta tehdä esimerkiksi joku hänen tilanteensa ja avuntarpeensa huomannut läheinen tai sosiaalityöntekijä. Ilmoituksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto edunvalvonnan järjestämistä varten. Mikäli edunvalvonta-asia on laitettu vireille ilmoituksella, asian käsittely etenee Digi- ja väestötietovirastosta vielä käräjäoikeuteen, joka tekee päätöksen asiassa.
Edunvalvoja
Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän tehtävään suostumuksensa, esimerkiksi läheinen tai sukulainen. Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös yleinen edunvalvoja.
Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan edunvalvottavan omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä huolehtimaan myös yksittäisestä asiasta, esimerkiksi kiinteistön myymisestä edunvalvottavan puolesta. Edunvalvojan on myös huolehdittava, että edunvalvottava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen.
Jotta kukaan ei olisi tarpeettomasti edunvalvonnassa, Digi- ja väestötietovirasto selvittää joka neljäs vuosi, onko edunvalvontaa tarpeellista jatkaa. Jos edunvalvonnan tarvetta ei enää ole, käräjäoikeus voi lakkauttaa edunvalvojan tehtävän.
Tarkistettu 12.6.2025