Jos sairaus uhkaa työkykyä tai heikentää oleellisesti sairastuneen tai vammaisen henkilön työ- ja ansiokykyä, hänen on mahdollista saada ammatillista kuntoutusta. Sen tavoitteena on työkyvyttömyyden ehkäiseminen, sekä työ- ja ansiokyvyn parantaminen.
Ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä esimerkiksi ammatinvalinnan ohjausta, työvoimaneuvontaa, työ- ja koulutuskokeiluja tai ammatillista koulutusta.
Työelämässä olevien ja yli viisi vuotta työskennelleiden, vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus on työeläkelaitosten järjestämää ja kustantamaa. Muita ammatillista kuntoutusta järjestäviä tahoja ovat Kela, Vakuutuskuntoutus (Keva), Työ- ja elinkeinotoimisto sekä ammatilliset oppilaitokset.
Ammatillinen kuntoutus (Kela)
Harkinnanvarainen kuntoutus on Kelan järjestämää kuntoutusta, joka on kohdennettu lähinnä työikäisille. Sen tavoitteena on tukea kuntoutujan työ- ja toimintakykyä.
Kelan järjestämiä harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluita ovat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit, ammatillinen kuntoutusselvitys, neuropsykologinen kuntoutus, moniammatillinen yksilökuntoutus sekä nuorille ammatillista perustutkintoa opiskeleville suunnatut OPI-kurssit.
Kuntoutusta voi hakea täyttämällä kuntoutushakemuksen ja liittämällä siihen lääkärin suosituksen kuntoutukseen.
Harkinnanvaraiset kuntoutuspalvelut (Kela)
Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkäaikaistyöttömille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät kykene työ- ja toimintakykynsä takia osallistumaan Työ- ja elinkeinohallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin.
Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaan kanssa laaditaan hänelle aktivointisuunnitelma. Siinä määritetään, mitä palveluita asiakkaalle tarjotaan.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa elämänhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia työllistyä. Kuntouttavan työtoiminnan toteutuspaikkoja ovat yleensä kunnan tai yhdistysten toimipisteet.
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja (THL)