Kun aivoverenkiertohäiriöön sairastunut henkilö siirtyy sairaalahoidosta kotiin, kotioloissa saattaa tulla esille sairauden tuomia haasteita. Kuntoutuja saattaa väsyä helpommin ja tarvita aiempaa enemmän aikaa uuden oppimiseen. Kuntoutujan riski masentua kasvaa ja hänellä saattaa olla puutteita liikunta- ja puhekyvyssä. Vastoinkäymisistä selviytymistä helpottaa läheisten tuki ja elämänmyönteisyys, mikä myös auttaa ylläpitämään kuntoutujan yrittämisen halua.

Kun läheinen sairastuu aivoverenkiertohäiriöön, koko perheen normaali arki muuttuu äkillisesti. Vakava sairastuminen merkitsee väistämättä kriisiä sekä potilaalle että hänen läheisilleen. Aikaisemmin tutut arkielämän kuviot ja roolit muuttuvat ja usein elämää aletaan rakentaa uusista lähtökohdista.

Puolison sairastuminen voi vaikuttaa myös parisuhteeseen. Kuntoutujan lisääntynyt avun tarve saattaa johtaa puolisoiden väliseen keskinäiseen riippuvuuteen, koska molempien selviytyminen on kiinni toisen toiminnasta. Suurin osa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista kuntoutuu arjessa lähes itsenäisesti pärjääväksi.