Kun tahdistinhaava on täysin parantunut, noin kuukauden kuluttua toimenpiteestä, voit harrastaa useimpia tavallisia liikuntalajeja. Tärkeintä on löytää itsellesi mieluisia liikuntamuotoja:
- reipas kävely
- sauvakävely
- voimistelu
- hiihto
- uinti
- pyöräily
- kuntosaliharjoittelu
Mieti mukava liikuntaharrastus jokaiselle vuodenajalle, jottei liikunta lopu talvi- tai kesäkuukausina. Muista myös päivittäinen hyötyliikunta, esimerkiksi koti- ja pihatyöt.
Liikunnan kuormitusta kannattaa arvioida omien tuntemusten perusteella. Kaikki tahdistustavat sallivat sen, että sydämen syke nousee rasituksessa luonnollisella tavalla.
Hidaslyöntisyyttä korjaava tahdistin – ei
erityisiä rajoitteita
Jos tahdistin toimii moitteettomasti, voit palata kontrollin jälkeen aktiiviseen elämään ja liikuntaharrastuksiin. Muista, että jo 10 minuutin liikkuminen edistää terveyttä! Suositeltavana tavoitteena on kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia viikossa sekä lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Liikunnan kuormitus on riittävä, kun liikkuessasi hikoilet ja hengästyt, mutta pystyt puhumaan puuskuttamatta (RPE 12-15).
Vajaatoimintatahdistin – vajaatoiminnan aste määrittää liikuntaa
Tahdistimen asennuksen taustalla oleva sydämen vajaatoiminnan aste määrittää liikuntaa.
Rytmihäiriötahdistin – kunto- ja vapaa-ajan liikuntaa kohtuullisella kuormituksella
Rytmihäiriötahdistimen (ICD, CRT-D) saaneelle suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua (RPE 11-13). Sykkeen nousua ei erityisesti tarvitse varoa, sillä tahdistin osaa erottaa vaaralliset kammioperäiset rytmihäiriöt normaalista, luontaisen nopeasta sykkeestä. Jos olet yksin, vältä aktiviteetteja, joissa äkillinen tajunnanmenetys voi aiheuttaa vaaratilanteen.
Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi:
- uiminen, sukeltaminen, veneily tai muu vesiurheilu
- vuorikiipeily
- laskuvarjohyppy
Edellinen sivuSeuraava sivu