Harjoittelu myosiitin hoidon osana

Myosiittia sairastavat hyötyvät lihasvoima- ja kestävyysharjoittelusta sekä venyttelyistä.

​​​​​​​​

Lihasvoimaharjoittelu on tärkeä osa myosiitin hoitoa. Hyödyt fyysisestä harjoittelusta niin taudin akuutissa vaiheessa kuin myöhemminkin. Voimaharjoittelu voi lievittää taudin aktiivisuutta ja tulehdusta sekä parantaa lihasten aineenvaihduntaa. Jos sängystä nouseminen on vaikeaa, tulee sitä harjoitella ja näin lisätä lihasvoimia. Aina lihasvoimaharjoittelu ei vaadi kuntosalille menoa, vaan harjoitteiksi sopivat yhtä hyvin arkitoimet, jotka koet itsellesi haastaviksi.

Vain harjoittelemalla voi kehittyä!

​​Har​joittelulla on myönteinen vaikutus elämänlaatuun ja toimintakykyyn, esimerkiksi kävelykyky ja tuolilta nouseminen parantuvat jalkojen voimaharjoittelun myötä.

Voimaharjoittelu

Fysioterapeutti voi auttaa yksilöllisen harjoitusohjelman laatimisessa. Harjoittelussa tulee huomioida yksilöllisesti soveltuvat liikkeet sekä toistojen ja sarjojen määrä eli kuormittuminen. Harjoittelun tulee edetä asteittain kuormitusta lisäten, joka mahdollistaa kehittymisen.

Kun halutaan lisätä lihasvoimia, suositellaan voimaharjoittelua tehtäväksi 3-4 kertaa viikossa, ei kuitenkaan peräkkäisinä päivinä. Voimaharjoittelupäivien välissä tulisi pitää lepopäivä, jolloin lihaskudos pääsee palautumaan ja voima kehittymään. Kun parannetaan kestävyysvoimaa, suositellaan jokaista liikettä tehtäväksi 8-12 toistoa ja kolme sarjaa.

Kestävyysharjoittelu

Voimaharjoittelun välipäivinä voit tehdä kestävyysharjoittelua tai venyttelyä. Pyöräily ja kävely ovat hyviä keinoja lisätä kestävyyskuntoa.

Venyttely

Venyttelyllä pyritään lisäämään kudosten venyvyyttä. Kiristäessään lihakset, iho tai sidekudos voivat rajoittaa nivelten liikettä. Erityisesti dermatomyosiitin aiheuttama ihon kiristyminen voi rajoittaa toimintaa. Kireys voi näkyä esimerkiksi käden tai vartalon liikkeen rajoittumisena, jolloin tavaroiden ottaminen ylähyllyltä tai hiustenpesu ei onnistu.

Kun halutaan lisätä kudosten venyvyyttä, suositellaan lämmittelemään ennen venyttelyä. Lämmittelynä voi toimia esimerkiksi liikeharjoittelu tai kävelylenkki. Myös saunan tai suihkun lämpö ennen venyttelyä lämmittää kudoksia. Lämpimiä lihaksia ja kudoksia on miellyttävämpi venytellä.

Venyttely voi olla staattista tai dynaamista. Staattisessa venytyksessä lihaksiin tai sidekudoksiin kohdistuva venytys pysyy samana tai lisääntyy asteittain. Staattisen venytyksen kesto tulisi olla vähintään 30 sekuntia. Venytys saa tuntua, mutta se ei saa tuottaa kipua. Dynaamisessa venyttelyssä lisätään ja vähennetään vuorotellen liikkeen avulla lihakseen ja sidekudokseen kohdistuvaa venytystä. Dynaamista venyttelyä tehdään rauhalliseen tahtiin toistaen liikettä useampia kertoja.

Vain säännöllisellä venyttelyllä voidaan saada tuloksia!

Hieronta

Joskus hieronta ja manuaalinen käsittely tuo apua lihaskireyksiin ja kipuihin. Hierontaa ei yleensä kuitenkaan suositella akuutin ja voimakkaan tulehduksen aikana.




Edellinen sivuOpashakuun


Intensiivinen liikuntaharjoittelu on yksi tulehdusta lievittävä hoitomuoto, jolla parannetaan myös toimintakykyä.