Apuvälineasetuksen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Apuvälineen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.
Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset (1 mom.).
Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla (2 mom.).
Apuvälinetarpeen arvioi apuvälineisiin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen tai kuntoutuksen apuvälineasiantuntija yhdessä käyttäjän ja mahdollisesti hänen läheistensä kanssa. Tarvittaessa apuvälinetarpeen arviointi tulee tehdä moniammatillisessa niin, että arvioon osallistuu toimintaympäristön tuntevia ammattilaisia, kuten kotihoito tai oma terapeutti.
Arvioinnin tuloksena voi myös olla ettei apuväline tuo apua henkilön selviytymiseen. Silloin täytyy selvittää muut tavat ratkaista ongelma, esimerkiksi palvelujen avulla tai muuttamalla toimintatapoja.
Apuvälineiden tarve otetaan huomioon kuntoutus- tai hoitosuunnitelmia laadittaessa. Apuvälinetarpeen arviointiprosessi on osa asiakkaan toimintakyvyn arviointia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten hän pystyy osallistumaan itse tärkeänä pitämiinsä ja oman elämän kannalta keskeisiin asioihin. Miten suoriutuu jokapäiväisistä toiminnoista omassa toimintaympäristössään, kotona sekä kodin ulkopuolella asioidessaan, työssä, opinnoissa ja harrastuksissa.
Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat asiakkaan tavoitteet toiminnalleen, hänen toimintakykynsä ja toimintaympäristönsä. Kansallisesti yhtenäiset, päteviin arviointimenetelmiin perustuvat toimintakyvyn arviointikäytännöt parantavat asiakkaiden yhdenvertaisuutta.
Tarpeen arvioinnissa ja apuvälineen valinnassa tulee huomioida myös tieteellisistä tutkimuksista saatu tieto sekä näyttöön perustuvat hoitosuositukset. Myös Käypä hoito -suosituksiin on liitetty suosituksia apuvälineiden käytöstä.
Edellinen sivu
Seuraava sivu