Julkisten tahojen järjestämisvastuu

Apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu jakautuu monen eri toimijan kesken. Julkisia tahoja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, opetustoimi, Kela, työvoimahallinto sekä Valtiokonttori.


Terveydenhuollon apuvälinepalvelut

Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden järjestämisestä terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti. Lain 29 §:ssä säädetään potilaan sairaanhoitoon liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta, johon myös apuvälinepalvelut kuuluvat.

Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelujen ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhteyshenkilön.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Nämä apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia.

Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat esimerkiksi liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat apuvälineet, kuten pyörätuolit, kävelykepit, suihkutuolit ja näön, kuulon, kommunikoinnin ja muistin apuvälineet.

Terveydenhuoltolain mukaan kuntien on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä kuntoutukseen liittyvissä apuvälinepalveluissa, sekä yhteistyöstä kunnan sosiaalitoimen, muiden hallinnonalojen ja yksityisten toimijoiden kanssa.

Alueelliset apuvälinekeskukset

Useat sairaanhoitopiirit ovat perustaneet alueellisen apuvälinekeskuksen yhdessä alueen kuntien kanssa. Alueelliset keskukset vastaavat usein sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluista. Osaan apuvälinekeskuksia on integroitu myös vammaispalvelulain mukaiset asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Alueellisissa apuvälinekeskuksissa on sovittu yhdenmukaisista toimintakäytännöistä ja apuvälineiden yhteiskäytöstä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa.

Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut

Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut järjestetään paikallisesti tai alueellisesti sovitun käytännön mukaan. Paikalliset apuvälinepalvelut toteutetaan usein osana fysio- ja toimintaterapiayksiköiden toimintaa. Suurimmissa terveyskeskuksissa on myös apuvälinepalveluyksiköitä. Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut voidaan järjestää osana alueellisen apuvälinekeskuksen toimintaa.

Erikoissairaanhoidon ja erikoisalojen apuvälinepalvelut

Sairaanhoitopiirien apuvälinekeskukset vastaavat pääsääntöisesti vaativaan apuvälinepalveluun liittyvistä apuvälineistä, mm. erityisosaamista vaativista ratkaisuista, kalliista liikkumisen ja ympäristönhallinnan apuvälineistä, kommunikoinnin apuvälineistä sekä lasten liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineistä.

Osastoilla ja poliklinikoille työskentelevät terapeutit vastaavat ensisijassa oman potilaansa apuvälinetarpeen arvioinnista.

Sairaanhoitopiirin vastuulla on apuvälinepalvelujen alueellinen kehittäminen ja koulutustoiminnan järjestäminen. Erikoissairaanhoidolle kuuluu myös käyttökokemuksien hankkiminen uusista apuvälineistä.

Samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sovittava työnjaosta, toiminnan yhteensovittamisesta ja uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen muun muassa alueensa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut.

Sosiaalitoimen taloudelliset tukitoimet

Vammaispalvelulain mukaiset taloudelliset tukitoimet asunnon muutostöihin ja asuntoon kuuluviin välineisiin ja laitteisiin

Vammaispalvelulain 9 §:n mukaan kunnan sosiaalitoimen on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi.

Sosiaalitoimen kautta voidaan korvata vammaiselle henkilölle kokonaan tai osittain muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset, silloin kun hän tarvitsee niitä liikkumiseen, viestintään, päivittäisiin toimintoihin kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Välineet ovat niin sanottuja tavallisia käyttövälineitä, mutta vammaiselle henkilölle välttämättömiä apuvälineitä päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseksi. Korvattavia välineitä voivat olla esimerkiksi auto ja autoilun apuvälineet tai kodinkoneet ja vapaa-ajan välineet yksilöllisesti arvioiduissa tilanteissa. Vakiomalliseen välineeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan.

Opetustoimen apuvälinepalvelut

Opetustoimi on velvollinen järjestämään vammaiselle tai muuta erityistukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet perusopetuslain perusteella. Tällaisia ovat esimerkiksi opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet, erityispulpetit ja tuolit sekä koulussa esteettömän liikkumisen mahdollistavat luiskat, hissit, kaiteet. Koulun apuvälinepalveluita haetaan kouluterveydenhuollon kautta.

Oppilaan henkilökohtaiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta. Peruskoulun yläasteelta alkaen opiskelussa tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet tulevat Kelan kautta.

Kelan apuvälinepalvelut

Kansaneläkelaitos vastaa työssä tai ammatillisessa koulutuksessa suoriutumisessa tarvittavista välttämättömistä kalliista ja vaativista apuvälineistä. Koulutukseen lasketaan mukaan lukiossa ja peruskoulun seitsemännellä tai sitä ylemmällä vuosiluokalla opiskelevan vaikeavammaisen kalliit ja vaativat apuvälineet, jotka ovat opiskelun kannalta välttämättömät. Apuvälineiden järjestämiseen ja korvaamiseen kuuluu

Työvoimahallinnon apuvälinepalvelut

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä.

Valtiokonttorin apuvälinepalvelut

Valtiokonttorin korvausvelvollisuus apuvälinepalveluissa perustuu seuraaviin lakisääteisiin vakuutuksiin:

Valtion virastojen ja laitosten henkilöstölle,

  • tapaturmavakuutuslain,
  • tapaturmavakuutuslain perusteella annettavasta kuntoutuksesta annetuin lain ja
  • työtapaturmalain ja työtapaturma ja ammattitautilain perusteella

Varusmiehille vuodesta 1991 alkaen ja kriisinhallintatehtävissä työskenteleville, kertausharjoituksiin osallistuville sekä siviilipalvelusta suorittaville,

  • sotilastapaturmalain perusteella

Sotainvalideille tai rintamaveteraaneille ja varusmiehille vuoteen 1990 asti,

  • sotilasvammalain perusteella

Rikoksen uhreille:

  • Rikoslain perusteella apuvälineitä ei korvata, vaan asiakkaat saavat apuvälineet terveydenhuollon ja vammaispalvelun kautta kotikunnaltaan.

Tapaturmavakuutuksesta (tapaturmavakuutuslain, tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella sekä sotilastapaturmalain perusteella jonka etuuksiin sovelletaan edellä mainittuja) korvataan: apuvälineitä, joiden tarve johtuu korvattavasta vammasta tai sairaudesta. 

Sotilasvammalain mukaan korvataan tarpeellisten tekojäsenten ja muiden apuneuvojen sekä apuvälineiden hankkiminen omaksi tai käytettäväksi sekä niiden korjaaminen, uusiminen ja käytön opettaminen, milloin se olosuhteisiin katsoen on kohtuullista; sekä harkinnan mukaan opaskoiran antaminen sokean käytettäväksi. Sairaanhoitona korvataan niin ikään siitä aiheutuvat välttämättömät matkakustannukset.

Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita sekä asunnon muutostöitä voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia.

Apuvälineen korvattavuutta kannattaa tiedustella etukäteen puhelimitse Valtiokonttorista.

Edellinen sivuSeuraava sivu