Terveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin apuvälinekeskuksen tulee antaa tilapäisesti kunnassa vierailevalle apuvälineitä käyttöön kiireellisen hoidon yhteydessä.

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan

• äkillistä sairastumista
  
• tapaturman aiheuttamaa vammaa
  
• pitkäaikaissairauden vaikeutumista
  
• toimintakyvyn alenemista, mikä edellyttää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.
  

Esimerkiksi tarvittaessa ensiaputilanteessa luovutetaan käyttöön kyynärsauvat.

Jos apuvälineen käyttäjän jatkuvasti käytössä oleva apuväline (esim. pyörätuoli, sähköpyörätuoli) rikkoutuu vieraalla paikkakunnalla, suositellaan, että paikkakunnan apuvälineyksikkö auttaa sellaisessa apuvälineen korjauksessa, joka ei voi odottaa henkilön paluuta takaisin kotipaikkakunnalle. Tarkoituksena on, että henkilö voi joko jatkaa turvallisesti oleskelua vieraalla paikkakunnalla alkuperäisen suunnitelman mukaan tai hän voi palata turvallisesti kotikuntaansa. Apuvälineyksikkö tekee tapauskohtaisesti arvion siitä, mikä on kussakin tilanteessa välttämätöntä apuvälineen korjaamista. Palvelujen saajan kotikunta on velvollinen kustantamaan palvelusta aiheutuvat kulut.

Apuvälineyksikkö voi resurssiensa mukaisesti lainata tilapäisesti kunnassa vierailevalle apuvälineen käyttäjälle vierailun mahdollistamiseksi apuvälineitä, kuten wc-korokkeen, suihkutuolin jne.

Henkilö voi asua (ei laitoksessa) tai oleskella säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella opiskelun, työn, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jos hän ei käytä terveydenhuollon valinnanvapautta, mutta haluaa että hänen tarvitsemansa apuvälinepalvelut toteutetaan oleskelupaikkakunnalla, on hänen otettava yhteyttä kotikuntansa tai -kuntayhtymänsä apuvälinepalveluun maksusitoumuksen saamiseksi.

Kuntoutus-/ hoitosuunnitelman mukaisten apuvälinepalvelujen toteutusta varten annetaan maksusitoumus, joka kohdennetaan aina tiettyihin apuvälineisiin ja tiettyihin palveluihin. Toteuttamisesta sovitaan oleskelupaikkakunnan perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon apuvälineyksikön kanssa. Apuvälineyksikkö voi tuottaa palvelut valitsemallaan tavalla joko itse tai ostopalveluna.

Lapselle voidaan luovuttaa sama apuväline kahteen eri kotiin, mikäli lapsen vanhemmat asuvat eri paikkakunnalla, heillä on yhteishuoltajuus ja apuvälineen kuljettaminen on hankalaa asuntojen välillä.

Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut, mukaan lukien lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut, alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla (Valvira). Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työssäoppimisen ja työharjoittelun aikainen terveydenhuolto.

Opiskelijaterveydenhuollon järjestämät palvelut on tarkoitettu suomalaisille tai Suomessa opiskeleville, ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille, joiden opiskelu on päätoimista ja kestää vähintään kaksi kuukautta.

Oppilaitoksen opiskelijana pidetään valtioneuvoston asetuksen (6.4.2011/338) 3 § 1 mom. tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Koska lailla järjestämisvastuu siirretään opiskelupaikkakunnalle, terveydenhuoltolain 58 §:n mukainen laskutus ei 17 §:ssä mainittujen opiskelijoiden osalta ole mahdollista.

Opiskelijaterveydenhuoltoon oikeutettu opiskelija voi myös omassa kunnassaan tai valitsemassaan terveyskeskuksessa käyttää apuvälinepalveluja. Terveydenhuoltolain 47 §:ssä valinnanvapaus ei koske opiskeluterveydenhuollon palveluja.

Opiskeluterveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden siirtyminen opiskelupaikkakunnalle ei koske edellä mainittujen opiskelijoiden lapsia. Opiskelijoiden lapsilla on oikeus saada kiireettömän terveydenhuollon palveluja, esimerkiksi neuvolapalvelut, opiskelupaikkakunnalta TervhL 47 §:n ja vuoden 2014 alusta alkaen 48 §:n perusteella tai kuntien välisen sopimuksen (ml. maksusitoumukset) perusteella.

• Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 1293/2013
  
• Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi (PDF)
  
• Opintotukilaki 65/1994
  
• Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011, 3 §
  

Jos opiskelupaikkakunnan erikoissairaanhoito toteuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja, opiskelijan kotikunta vastaa erikoissairaanhoidon luovuttamien apuvälineiden kustannuksista.

• Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 47 § 5 momentti
  

Henkilö, joka opiskelee kotikuntansa ulkopuolella, ja jolla ei ole oikeutta opiskelijaterveydenhuoltoon, voi valita terveydenhuollon palvelut opiskelupaikkakunnaltaan. Tällöin opiskelupaikkakunta järjestää myös apuvälinepalvelut ja laskuttaa niistä kotikuntaa.