Apuvälinepalvelut eri asumismuodoissa

Asumismuodot, kuten asumispalveluyksikkö, perhehoito ja laitoshoito, vaikuttavat apuvälinepalveluiden järjestämiseen. Myös asumisyksikön henkilökunnan työturvallisuus tulee ottaa huomioon.

Apuvälinepalvelut henkilölle, jonka asuminen on tuettu asumispalveluilla

Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalvelut voidaan järjestää omaan kotiin tai asumispalveluyksikköön.

Asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksen 1 §:n edellytykset, on oikeus asetuksen mukaisiin yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Apuvälinearvioinnissa huomioidaan apuvälineen käyttöön liittyvä toimintaympäristö.

Apuvälinetarve tulisi kirjata asukkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Arvioon perustuvan apuvälineratkaisun tekee julkisen terveydenhuollon apuvälineasiantuntija siitä toimintayksiköstä, jolle asian päätöksenteko on alueella hoidonporrastuksessa sovittu. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet omistava yksikkö huolehtii luovuttamiensa apuvälineiden huollosta ja korjauksesta. Apuvälineen käyttötarpeen päätyttyä apuväline tulee palauttaa takaisin terveydenhuoltoon, eikä sitä voida luovuttaa toisen asukkaan käyttöön.

Asumispalveluyksikössä asuvalla on myös mahdollisuus hakea vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita.

Asumispalveluyksikön varustetaso

Kunta voi järjestää asumispalvelut omana toimintana tai ostamalla palvelut. Järjestämistavasta riippumatta palveluilta edellytetään samoja vaatimuksia. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukaan toimintayksikössä, kuten asumispalveluyksiköissä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Toimitilojen tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopivat.

Asumispalveluja kilpailuttaessa laatutekijät yksiköiden varustetasossa tulisi ottaa huomioon ja määriteltävä palveluntuottajan ja kunnan välisessä sopimuksessa. Mikäli kunta edellyttää esim. yhteiskäyttöön tarkoitettuja apuvälineitä tai sähkösäätöisiä sänkyjä, tämä tulee mainita sopimuksessa. Yksiköiden varustetasosta huolimatta kaikilla asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksen 1 §:n edellytykset, on oikeus asetuksen mukaisiin yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin.

Asumispalveluyksikkö ja kotikunta

Henkilö voidaan sijoittaa, tai hän voi omaehtoisesti hakeutua asumispalveluun muun kuin kotikuntansa alueelle.

Mikäli asumispalveluyksikössä asuva henkilö ei valitse asumiskuntaansa kotikunnakseen, mutta valitsee terveydenhuollon asumiskunnastaan, tuotetaan apuvälinepalvelut asumiskunnasta ja palvelujen kustannukset laskutetaan kotikunnasta. Apuvälinepalveluja ei voi saada kahdesta kunnasta, valinnan jälkeen palvelut tuottaa valittu kunta. Kaikki henkilön käyttämät apuvälineet siirtyvät valitun kunnan inventaarioon.

Mikäli henkilö valitsee asumiskunnan kotikunnakseen, uusi asuinkunta tuottaa apuvälinepalvelut ja voi siinä tapauksessa, että alkuperäiseen sopimukseen on liitetty terveyspalvelut, myös laskuttaa apuvälinepalvelujen kustannukset entiseltä kotikunnalta. Mikäli apuvälinetarve liittyy uusiin palvelutarpeisiin, järjestää ja kustantaa uusi kotikunta nämä apuvälinepalvelut.

Mikäli henkilö ei halua valita uutta kotikuntaa, eikä terveydenhuollon palveluita, tulee hänen asioida kotikuntansa kanssa apuvälineasioissa.

Perhehoidossa asuvan apuvälinepalvelu

Pitkäaikainen perhehoito on rinnastettavissa kotiin, jolloin henkilöllä on oikeus vastaaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin sekä vammaispalvelun kautta korvattaviin välineisiin ja laitteisiin kuin kotona asuvalla henkilöllä.

Ammatillinen perhehoito on lähinnä rinnastettavissa asumispalveluyksikköön, jolloin henkilöllä on oikeus yksilöllisiin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin sekä mahdollisuus hakea vammaispalvelun korvaamia apuvälineitä ja laitteita. Yhteiskäyttöön sekä työntekijöiden työergonomian tueksi hankittavat apuvälineet on asumispalveluyksikön hankittava. Ammatillisessa perhekodissa tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö.

Henkilö voidaan sijoittaa perhehoitoon oman kuntansa ulkopuolelle: vrt. asumispalveluyksikkö ja kotikunta.

Laitoshoidossa asuvan apuvälinepalvelu

Julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten vastuulla on järjestää laitoksissa hoidettavien henkilöiden hoito mukaan lukien apuvälinepalvelut. Tämä koskee myös niiden henkilöiden apuvälinepalveluja, jotka ovat muuttaneet toiselta paikkakunnalta joko kotoa tai toisesta laitoksesta ja, jotka ovat säilyttäneet aiemman asuinpaikkakunnan kotikuntanaan.

Erityishuoltopiiri vastaa kehitysvammalain 2 §:n nojalla pitkäaikaishoitopäätöksellä erityishuoltopiirin laitoksessa hoidettavien henkilöiden apuvälineistä. Osa erityishuoltopiireistä on yhdistetty sairaanhoitopiireihin.

Jos yksityinen laitos tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita, pitää palvelujen tason vastata vähintään julkiselle puolelle asetettuja vaatimuksia ja tasoa.

Apuvälinepalvelut laitoksesta avohoitoon tai pysyvästi laitokseen siirryttäessä

Mikäli henkilö siirtyy laitoksesta avohoitoon, hän saa ottaa sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksesta saamansa yksilölliseen käyttöön tarkoitetut apuvälineet mukaansa. Käyttötarpeen lakattua apuvälineet, joita voi vielä käyttää uudelleen, palautetaan laitokselle. Toimintaympäristön muuttuessa on tarpeellista arvioida apuvälinetarve uudelleen uudessa toimintaympäristössä.

Apuvälineen käyttäjän siirtyessä pysyvästi laitoshoitoon jäävät tarvittavat terveydenhuollosta lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutetut yksilölliseen käyttöön tarkoitetut apuvälineet edelleen hänen käyttöönsä (esim. kuulokoje, pyörätuoli). Laitokseen siirryttäessä ne apuvälineet, joiden luovutuksen perusteisiin on vaikuttanut apuvälineen käyttäjän aikaisempi toimintaympäristö esim. henkilönostin kotioloissa, palautetaan apuvälineen luovuttaneelle taholle.

Terveydenhuollosta lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettujen apuvälineiden huolto- ja korjausvelvoite säilyy apuvälineen luovuttaneella taholla. Tarvittaessa laitokset voivat konsultoida terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineyksikköjä. Nämä voivat laskuttaa laitosta apuvälinepalveluista. Jos apuvälineiden käyttötarve lakkaa tai niiden käyttökunto loppuu, palautetaan ne luovuttaneelle taholle. Vastaavan uuden apuvälineen hankinnasta vastaa laitos.

Apuvälineet työntekijöiden turvallisuudeksi ja ergonomian tueksi asumisyksiköissä ja laitoksissa

Työnantaja on työturvallisuuslain mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä mm. huolehtimalla riittävistä työvälineistä. Näiden välineiden käyttöturvallisuudesta huolehtii niiden omistaja. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline voi olla samalla myös henkilökunnan työergonomiaa helpottava väline. 

Vankiterveydenhuollon apuvälinepalvelut

Vankiterveydenhuollon yksikkö vastaa vangin lääketieteellisten tarpeiden mukaisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Vangin lääketieteellisten tarpeiden mukainen terveydenhoito, sairaanhoito ja lääkinnällinen kuntoutus maksetaan valtion varoista. Apuvälinepalvelut on osa lääkinnällistä kuntoutusta. Henkilö voi ottaa laitokseen mukaansa aikaisemmin käyttöön saamansa apuvälineet. Uusien hankinnasta vastaa vankila valtion varoin.

Edellinen sivuSeuraava sivu