Työkyvyn tuki sijoittuu nykyisten palvelujen rajapinnoille.
- Terveydenhuolto keskittyy terveyden edistämiseen ja terveyden hoitoon.
- Työllisyyspalveluiden fokus on työllistymisessä.
- Sosiaalipalveluissa keskeistä on arjen hallinnan tukeminen.
- Koulutuspalvelut keskittyvät osaamisen lisäämiseen.
Työkyky ja osatyökykyisyys tulee kuitenkin nähdä yhteisinä asioina ja asiakas tulee nähdä yhteisenä asiakkaana. Jokaisella terveydenhuollon käynnillä on hyvä tunnistaa osatyökykyinen asiakas ja arvioida laajemman työkyvyn arvioinnin tarve, koska työkyvyn tuen toimenpiteet tulee käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Työkyvyttömyyden todistamisesta jäljellä olevan työkyvyn tunnistamiseen
Kun työkykyä ja työkyvyn tuen tarvetta arvioidaan, on oleellista löytää asiakkaan jäljellä oleva työkyky eikä vain todistaa työkyvyttömyyttä. Lähtökohtana on, että jokainen työtä haluava on työkykyinen johonkin työhön, jos se suunnitellaan hänen tarpeidensa mukaan ja annetaan riittävä tuki. Se tavoitellaanko työssä pysymistä vai työkyvyttömyyden todistamista, ei usein aluksi ole selvää, vaan se täsmentyy dialogissa asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Sairaus, vamma tai diagnoosi ei tässä ajattelutavassa ole erityisen kiinnostuksen kohteena. Sama sairaus tai vamma asettaa eri työtehtävissä ja elämäntilanteissa oleville erilaisia tarpeita työkyvyn tukemiselle. Kaikissa työkyvyn tuen toimenpiteissä varmistetaan, että yhteys terveydenhuoltoon toimii silloin, kun siihen on tarvetta.
Kansallisten Mielenterveysstrategian ja Työkykyohjelman kokeiluissa on mukana muun muassa tämän toimintatavan kokeilua. Työkykyohjelman kokeiluissa kehitettään työttömille sote-keskukseen pohjautuvaa työkyvyn tukea.
Huomioi yksilöllisyys
Monet työikäisille tyypillisistä vaivoista ovat erilaisia oirekuvia tai oireiden ja sairauksien yhdistelmiä, joihin ei löydy yksittäistä parantavaa lääketieteellistä hoitoa. Toisaalta toiminta- ja työkykyyn voidaan vaikuttaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työkyvyn huomioiminen ja samalla tukitoimet käynnistyvät seuraavista kysymyksistä:
- Miten sairaus ja sen hoito seurauksineen vaikuttavat asiakkaan työhön, työn saanti mahdollisuuksiin ja muuhun elämään?
- Miten voin ottaa huomioon työkyvyn säilymisen?
- Mitä muuta työkyvyn tuki voi olla kuin sairauden hyvää hoitoa?
- Miten työssä pysymistä tai sinne pääsemistä tulisi tässä tilanteessa hänen kohdallaan tukea?
Työkyky vaikuttaa objektiiviselta määreeltä, mutta se on aina myös hyvin henkilökohtainen kokemus. Sairaus vaikuttaa mielialaan ja näkymään omasta toimintakyvystä, mikä voi hidastaa tai estää toipumista. Subjektiivinen arvio sairauden tai oireen merkityksestä itselle ja omalle toimintakyvylle sekä motivaatio jatkaa työelämässä vaikuttavat merkittävästi henkilön työkykyyn. Siksi on hyvä kartoittaa asiakkaan oma näkemys työkyvystä.
Tunnista mielialavaikutukset ja vala toivoa paremmasta. Käynnistä tarvittaessa toipumista hidastavien tekijöiden laajempi selvitys, hoito ja tuki.
Esimerkkejä asiakkaan työkyvyn kartoitukseen
Työkykyasian havaitsemiseksi on käytettävissä erilaisia työvälineitä.
| Työkyvyttömyysriskiin vaikuttavien tekijöiden kartoitus | On useita tekijöitä, jotka liittyvät suurentuneeseen työkyvyttömyysriskiin. Työkyvyttömyysriskiä kartoittaessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti näihin asioihin: - huono terveydentila potilaan itsensä kokemana
- krooniset sairaudet, erityisesti tule- ja mielenterveysongelmat
- suuri määrä käyntejä terveydenhuollossa
- epäsuhta oireiden ja diagnoosien välillä
- toistuvat tai pitkittyvät sairauspoissaolot
- tupakointi
- unettomuus
- päihdeongelmat
- merkittävä ylipaino
- vuorotyö
- matala sosioekonominen asema
- matala koulutustaso
- työsuhteet vaihtuvat tiheästi
- useita työttömyysjaksoja.
|
| Asiakkaan oma arvio työkyvystä kahdella kysymyksellä | Kysymys 1 Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? Jos et ole tällä hetkellä töissä, arvioi viimeisintä työtäsi tai ammattisi vaatimuksia. Jos sinulla ei ole ammattia, arvioi tilannettasi suhteessa siihen mitä haluaisit työksesi tehdä. 0 = en pysty lainkaan työhön 10 = työkykyni on parhaimmillaan
Tulkinta: Vastauksen ollessa 7 tai alempi, työkykyisyyttä kannattaa selvittää tarkemmin. Kysymys 2 Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua? Vaihtoehdot: - Tuskin
- En ole varma
- Melko varmasti
Tulkinta: Jos vastaus on tuskin tai en ole varma, työkykyisyyttä kannattaa selvittää tarkemmin. |
| Kaksi kysymystä masennuksesta | 1) Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2) Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Vastausvaihtoehdot: Tulkinta: Suurin osa masentuneista vastaa jompaankumpaan kysymykseen myöntävästi. Yksi myöntävä vastaus tarkoittaa todennäköistä masennusta. |
| Ahdistuksen tunnistaminen | Kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua edeltäneen kahden viikon aikana: - Hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden tai kireyden tunne
- Kyvyttömyys lopettaa huolehtiminen tai pitää se kurissa
- Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista
- Vaikeus rentoutua
- Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan
- Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti
- Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua.
Vastausvaihtoehdot: - Ei lainkaan = 0
- Useana päivänä = 1
- Suurimpana osana päivistä = 2
- Lähes joka päivä = 3
Tulkinta: Kukin kysymys pisteytetään arvolla 0-3. GAD-7 pistemäärä voi vaihdella välillä 0-21 seuraavasti: 0-4: Vähäinen ahdistuneisuus 5-9: Lievä ahdistuneisuus 10-15: Kohtalainen ahdistuneisuus 16-21: Vaikea ahdistuneisuus
|