Apuvälineen käyttäjä vastaa apuvälineen käyttökuntoisuuteen liittyvistä toimista saamiensa ohjeiden mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi apuvälineen puhdistus ja yksinkertaiset käyttöön liittyvät toimenpiteet. Näin apuvälineen moitteeton toiminta voidaan taata mahdollisimman pitkään ja apuvälineestä on käyttäjälle suurempi hyöty. Mikäli apuvälineen käyttäjä ei itse pysty suoriutumaan tehtävistä toimenpiteistä, selvitetään, voisiko hänen tukiverkostonsa avustaa niissä.
Apuvälineen luovuttanut organisaatio huolehtii muista tarvittavista huoltotoimenpiteistä. Apuvälineen käyttäjä ei saa itse korjata eikä tehdä muutoksia apuvälineeseen.
Apuvälineen käyttöön liittyviä jaksottaisia tai jatkuvia toimenpiteitä ovat mm.
- laitteen puhdistaminen
- silmämääräinen kunnon tarkistaminen
- ilmanpaineiden tarkistaminen/lisäys
- käyttötoimintojen tarkistaminen.
Apuvälineen käyttäjän (= loppukäyttäjä) tulee tuntea apuvälineen toiminta, jotta hän voi ilmoittaa laitevioista ja toimintahäiriöistä apuvälineen luovuttajalle. Hänelle annetaan kirjalliset käyttöohjeet ja luovutustosite tai -sopimus, josta ilmenee mihin tulee olla yhteydessä apuvälineessä tai sen käytössä ilmentyvissä ongelmissa ja mihin hän toimittaa korjausta tai huoltoa vaativan apuvälineen.
Apuvälineen korjaus- ja huoltopalvelut ovat käyttäjälle maksuttomia. Apuvälineen luovuttanut toimintayksikkö ei kuitenkaan korvaa korjauksia tai huoltoja, jotka käyttäjä on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen luovuttajan lupaa.
Huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä tai säilytyksestä aiheutuneen apuvälineen rikkoutumisen aiheuttamat kulut voidaan vahingonkorvauslain perusteella velvoittaa käyttäjän korvattavaksi.
Apuvälineen huollosta ja korjauksesta vastaa apuvälineen omistava toimintayksikkö. Apuvälineiden huolto ja korjaus toteutetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Huolto- ja korjaustoimenpiteet tulee kirjata apuväline- ja laiterekisteriin, riippumatta siitä, onko toimintayksikön hallinnoimien apuvälineiden huolto järjestetty omana vai ostopalveluna.
Mikäli palvelu ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta, tulee terveydenhuollon toimintayksikön varmentaa, että työn suorittajalla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus.
Apuvälineen huollon kesto
Rikki mennyt apuväline tulee korjata niin pian kuin mahdollista. Korjaustarpeen kiireellisyyttä arvioitaessa tulee huomioida kuinka tarpeellinen apuväline käyttäjälleen on. Mikäli kyseessä on välttämätön, esim. pääasiallinen liikkumisen apuväline tai apuväline, joka mahdollistaa itsenäisen ja turvallisen suoriutumisen päivittäisistä toiminnoista tai kommunikoinnista, tulee se korjata viiveettä. Mikäli käyttäjälle välttämättömän apuvälineen korjaus pitkittyy, pyritään antamaan apuvälineen tarvitsijalle mahdollisuuksien mukaan odotusajaksi korvaava apuväline. Jos se ei ole mahdollista, apuvälineen tarvitsija ohjataan muiden apuvälinettä korvaavien palveluiden pariin.
Apuvälineen kuljetus korjaukseen ja huoltoon on ensisijaisesti asiakkaan vastuulla silloin, kun se on mahdollista tavanomaisin keinoin, eikä aiheuta ylimääräisiä kustannuksia. Kooltaan suurien ja painavien apuvälineiden (esim. sähkösäätöinen sänky) kuljetuksen järjestämisestä ja kuljetuskustannuksista vastaa terveydenhuollon toimintayksikkö.
Tekninen henkilöstö voi luovuttaa korjauksessa tai määräaikaishuollossa olleen apuvälineen takaisin käyttäjälle, ellei toimintayksikössä ole toisin sovittu. Huoltohenkilöstöä tulee ohjata ottamaan yhteyttä apuvälinepalvelun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos apuvälineen rikkoutuminen tai kuluminen näyttäisi viittaavan epäasianmukaiseen käyttöön tai siihen, että apuväline on epäsopiva käyttäjälleen.
Laissa terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista on määritelty ammattimaisen käyttäjän vastuu siitä, että laite säädetään, ylläpidetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaisesti ja muutoin asianmukaisesti. Apuvälineiden määräaikaishuoltovelvoite on määritelty valmistajan ohjeissa. Valmistajan laitekohtaista huolto-ohjelmaa tulee aina noudattaa. Apuvälineen käyttö tulee suunnitella siten, että kunnossapito on mahdollista toteuttaa apuvälineen valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Määräaikaishuollosta vastaa käyttöönotossa sovittu tekniikan yksikkö. Määräaikaishuollossa tehdyt toimenpiteet tulee kirjata apuväline- ja laiterekisteriin riippumatta siitä suoritetaanko työ omana toimintana tai ostopalveluna.
Määräaikaishuolto käsittää tarkastukset, joilla varmistetaan laitteen toiminta ja turvallisuus sekä
- tarvittaessa laitteen kuluvien osien vaihdot (tarkoituksena on ehkäistä viat ja niistä aiheutuvat käytönaikaiset häiriöt ja keskeytykset)
- tarkastukset ja mittaukset, joilla varmistetaan laitteen suorituskyky ja turvallisuus
- tarvittavat säädöt ja kalibroinnit.
Terveydenhuollon toimintayksikön velvollisuus on huolehtia siitä, että käyttäjälle ilmoitetaan määräaikaishuollon tarpeesta.
Mikäli palvelu ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta, tulee terveydenhuollon toimintayksikön varmentaa, että työn suorittajalla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus.