Psyykkiset voimavarat

Pitkäaikaisen kivun aiheuttama psyykkinen kuormitus on usein merkittävä. Potilaan stressiä, ahdistusta ja mielialaa arvioidaan luonnollisena osana hoitoa.

​Kipu ja stressi

Haasteet, vaatimukset ja uhan kokeminen käynnistävät ihmisessä stressireaktion. Liian tiukat aikataulut, konfliktit ihmissuhteissa tai muutokset elämäntilanteessa ovat esimerkkejä stressitekijöistä, joita lähes jokainen ihminen kokee jossain vaiheessa elämäänsä.

Meidän voimavarat ja hallinnantunne vaikuttavat siihen, miten voimakas stressireaktiomme on.

Kipu on signaali, joka aktivoi stressireaktion. Näin ollen jo pelkkä kiputuntemusten jatkuva läsnäolo voi aiheuttaa pitkittynyttä stressiä.

Videolla psykologi kertoo, ettei stressi ole pelkästään epämiellyttävä tunne. Se voi myös heikentää immuunijärjestelmää ja unen laatua.

​Lue lisää: Huomaa liian stressin oireet

Stressireaktio virittää ihmisen toimimaan. Virittäytyminen näkyy sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla. Fyysisiä stressitilan muutoksia ovat esimerkiksi tihentynyt sydämen syke ja hengitys, verenpaineen nousu ja lihasjännitys.

Psyykkisesti mieli keskittyy stressitekijän käsittelyyn ja ihminen on vireä. Stressi voi olla hyvä asia, kun se kestää vähän aikaa. Sen avulla ihminen pystyy hyödyntämään voimavarojaan ja tekemään parhaansa. Stressin lievetessä, keho ja mieli rauhoittuvat ja palaavat normaalitilaan. Silloin ihminen voi taas kerätä voimia.

Pitkittyessään stressitila kuluttaa kehon ja mielen voimavaroja. Vaarana on silloin, etteivät keho ja mieli palaudu rauhalliseen tilaan, vaan jäävät kierroksille.

Pitkittyneen stressitilan oireita ovat muun muassa vatsavaivat, univaikeudet, uupumuksen tunteet, pahoinvointi ja ärtyisyys. Moni liiallisesta stressistä kärsivä kertoo muistiongelmista ja keskittymisvaikeuksista. Pitkä stressi voi pahimmillaan altistaa masennukselle, uupumukselle ja päihteiden käytölle.

Pitkittyneen kivun kanssa sinnittelevän ihmisen on tärkeää arvioida stressitasoaan. Millaisia fyysisiä oireita huomaat? Kykenetkö rauhoittumaan ja tekemään asioita, joissa koet elpyväsi?

Kipuun liittyvä ahdistus

Pitkäaikainen kipu herättää usein huolta, hallinnan tunteen menetystä ja näköalattomuuden tunteita. Potilaasta voi tuntua, ettei kipu ikinä lopu. Hän voi myös ihmetellä mistä kipu johtuu ja kokea, ettei hän itse osaa tehdä sille mitään.

Murehtimista, pelkoa ja toivottomuutta nimitetään kipuun liittyväksi ahdistuneisuudeksi. Ahdistuneet ajatukset herkistävät myös stressireaktioille, samalla tavalla kuin työhuolet tai rahaongelmat voivat tehdä.

Videolla potilas kertoo, kuinka kipu saa hänet reagoimaan kaikkiin kehonsa tuntemuksiin entistä herkemmin.

​Lue lisää: Ahdistuneisuushäiriö voi
vaikeuttaa kipua

Kivun synnyttämän huolen ja murehtimisen rinnalla on mahdollista kärsiä myös varsinaisista ahdistuneisuushäiriöistä. Niitä ovat esimerkiksi paniikkihäiriö, jatkuva laaja-alainen huolestuneisuus tai traumaperäinen stressihäiriö (englanniksi post-traumatic stress disorder, PTSD).

Ahdistuneisuushäiriöt ovat ylipäätään varsin yleisiä ihmisillä. Niille voivat altistaa geenit, lapsuuden- ja nuoruuden kokemukset ja nykyinen elämäntilanne.

Myös kipu voi laukaista ahdistuneisuushäiriön. Tai se tapahtuma, jonka johdosta pitkäaikainen kipu alkoi.

Ahdistuneisuushäiriöt voivat vaikeuttaa kiputilannetta. Niihin liittyvä kehollinen virittyminen voi pitkittyneen stressin tavoin aiheuttaa jännittyneisyyttä ja univaikeuksia. Ne voivat puolestaan vaikuttaa kiputuntemuksiin.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)

Onnettomuus, väkivallan kohteeksi joutuminen tai komplikaatiot leikkauksen yhteydessä voivat johtaa traumaperäisen stressihäiriön kehittymiseen. PTSD:n oire on traumaattisen tapahtuman toistuva uudelleen kokeminen mielikuvissa. Muita oireita ovat esimerkiksi tapahtumasta muistuttavien asioiden välttely sekä kohonnut vireystila.

Kun ihminen mielessään kokee traumaattisen tapahtuman uudestaan, aktivoituvat muistijäljet voivat herkistää kivun kokemiselle. Ihminen on silloin tilassa, jossa mieli voi vahvasti ohjautua kiputuntemuksiin. Keholliset ahdistusoireet voivat myös pahentaa kipua.

Paniikkihäiriö

On myös mahdollista, että krooninen kipu synnyttää stressiä, joka ajan myötä laukaisee ahdistuneisuushäiriön tai pahentaa jo olemassa olevaa häiriötä. Näin voi käydä esimerkiksi potilailla, jotka kärsivät paniikkihäiriöstä.

Paniikkihäiriö voi kehittyä kun ihminen tulkitsee fyysiset oireet, kuten sydämentykytyksen ja hengitysvaikeudet, vaarallisiksi ja ajattelee niiden johtavan vaikkapa sydänkohtaukseen. Koska kipu aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten pulssin kohoamista, se voi luoda pohjaa paniikkihäiriön muodostumiselle.

Videolla psykiatri kertoo, kuinka kipu ja ahdistus aiheuttavat samalaisia fyysisiä oireita. Siksi ahdistuneisuushäiriötä voi olla vaikea erottaa pitkäaikaisen kivun tilanteessa.

Kipu laskee usein mielialaa

Jatkuva kipu on psyykkisesti kuluttavaa ja heikentää usein potilaan mielialaa. Myös kivun muut seuraukset, kuten uniongelmat, mielekkäiden asioiden putoaminen pois elämästä tai ristiriidat läheisten kanssa voivat laskea mielialaa.

Jos mielialan lasku jatkuu pitkään, voi kyseessä olla masennus. Muita masennuksen oireita ovat toivottomuuden ja huonommuuden tunteet, ilon tunteiden heikkeneminen, ärtyminen, eristäytyminen, heikentynyt ruokahalu ja univaikeudet. Masennuksen pahentuessa on mahdollista, että siihen liittyy myös itsetuhoisia ajatuksia.

Kipupotilaan tavallisia masennusoireita ovat uupuminen, univaikeudet ja keskittymishäiriöt. Depressiota ei aina tunnisteta kipuoireilun alta, kertoo videolla haastateltu psykiatri.

Masennuksen oireet vaihtelevat yksilöstä riippuen. Yhdellä voi korostua vaikeus saavuttaa mielihyvää, väsyminen ja ärtyminen pienistäkin asioista. Toinen taas voi nähdä tulevaisuutensa toivottomana ja itsensä epäonnistuneena.

Joskus masennuksesta kärsivä kipupotilas ajattelee, että hänen mielialansa korjautuu itsestään sen jälkeen, kun kipu on lievittynyt. Masennus on kuitenkin häiriötila, joka vaatii erillistä hoitoa. Kipua on myös huomattavasti vaikeampi hoitaa, jos potilaalla on hoitamaton masennus.

Vaikka kipu olisi laukaissut masennuksen, se ei välttämättä myöhemmin enää ole pääsyy masennuksen jatkumiselle. Siksi masennusta tulee hoitaa omana ongelmana kivun ohessa.

Jos mieli on maassa myös keho voi huonosti. Potilas kertoo, että ensin häntä epäilytti psykologin tapaaminen. Se kuitenkin auttoi häntä ymmärtämään omaa uupumustaan ja tämä auttoi häntä.

​Lue lisää: Masennusoireita puolella
kipupotilaista

Tutkimusten mukaan noin puolella kivusta kroonisesti kärsivillä todetaan masennus. Sen myötä potilaiden toimintakyky usein laskee.

Tutkimuksissa on yritetty selvittää, johtaako masennus kipuun vai kipu masennukseen. Yksiselitteisiä vastauksia tähän ei ole. On kuitenkin havaittu, että potilailla, joilla on masennusoireita jo kivun alkuvaiheessa, kipu huomattavasti todennäköisemmin jatkuu pitkään.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 10.2.2017 16:21

Jo pelkkä kiputuntemusten jatkuva läsnäolo voi aiheuttaa pitkittynyttä stressiä.