Kipusädehoito tehoaa erityisesti luustoon ja kudokseen levinneen syövän aiheuttamaan kipuun. Syövän aiheuttaman luustokivun hoitoon voi riittää jopa yksi hoitokerta ja kipu lievittyy selvästi suurimmalla osalla potilaista. Kivun lievitys sädehoidolla voi parhaimmillaan kokonaan vapauttaa potilaan kipulääkkeistä tai mahdollistaa niiden vähentämisen. Silloin potilas voi päästä eroon myös lääkkeiden haittavaikutuksia.
| Ulkoinen sädehoito | Sädehoidon turvallinen toteutus vaatii potilaalta rauhallista ja kärsivällistä asennetta. Hoidon aikana potilas on yksin huoneessa korkealla hoitopöydällä. Hän ei saa liikkua, mutta voi hengittää normaalisti. Hoito kestää muutaman minuutin ja se toteutetaan tavallisesti kertahoitona. Kotona selviytyvä potilas voi käydä sädehoidossa kotoa käsin yöpymättä sairaalassa.
Ulkoisessa sädehoidossa tuotetaan ionisoivaa säteilyä potilasta ympäröivästä lähteestä, usein lineaarikiihdyttimillä. Sädehoidon kipua lievittävää mekanismia ei tunneta täysin. Sädehoito tuhoaa kasvainsoluja pienentäen kasvainta ja edistää etäpesäkkeen luutumista. Lääkäri tekee sädehoitosuunnitelman yhdessä sairaalafyysikon kanssa. He hyödyntävät kuvia, joita otetaan potilaan syövästä tietokonetomografian avulla. Sädehoidon toteutukseen osallistuvat röntgenhoitajat. Hoidon vaikutus ilmenee yleensä 1–4 viikon kuluessa ja voi kestää 3–12 kuukautta. Kivun palatessa sädehoitoa voidaan antaa uudestaan. Kolmannes lisähoidon saavista hyötyy siitä selvästi. Kipusädehoidon välittömät sivuvaikutukset ovat vähäisiä. Potilaalla voi esiintyä ohimenevää ja lievää väsymystä ja pahoinvointia. |
| Radioisotooppihoito |
Radioisotooppihoidolla on mahdollista lievittää kipua, jonka aiheuttaa laajalle luustoon levinneet syöpäpesäkkeet. Potilaalle annetaan radioaktiivista lääkettä suonensisäisesti (esimerkiksi samarium-153, strontium-89 ja radium-223). Lääke hakeutuu koko luustoon. Hoidon teho ja vaikutusaika vastaa ulkoista sädehoitoa. Vaikutus voi kestää 3–12 kuukautta. Kipu lievittyy tavallisesti hitaammin kuin ulkoisessa sädehoidossa, jossa hoidon vaikutus ilmenee 1–4 viikon kuluessa. Esteeksi radioisotooppihoidolle osoittautuu usein potilaan luuydinkuormitus aikaisemmasta solunsalpaajahoidosta, syövän laaja levinneisyys luuytimeen tai munuaisten vajaatoiminta. Sivuvaikutuksena verisolujen määrä voi vähentyä. Se johtuu niin sanotusta luuydinlamasta ja on ohimenevää. Uusimmilla radioaktiivisilla lääkkeillä, kuten radium-223:lla, on selvästi vähemmän sivuvaikutuksia. Niiden säteilyn kantama on nimittäin vanhempia lääkkeitä lyhyempi.
Radioisotooppinen hoito voidaan toteuttaa polikliinisesti. |