Pitkäaikaisen kivun kehityskaari

Pitkäaikainen kipu on usein ikävien tapahtumien ketju. Alussa on pelkkä kipu. Jatkuessa se voi aiheuttaa lisäongelmia, kuten unettomuutta ja stressiä. Siitä seuraa lisää kipua ja usein myös lisää ikäviä seurauksia.

Kuvan avulla voi hahmotella oman kipunsa kulkua. On hyvä miettiä miettiä mitä seurauksia kipu on aiheuttanut omassa arjessa (katso mustat laatikot)

Jokaisen kivun kehityskaari on omanlaisensa. Kipupotilaalle voi olla hyödyllistä rauhassa pohtia, mitkä asiat ovat vaikuttaneet juuri hänen tuntemaan kipuun. Varsinkin jos potilas kokee olevansa umpikujassa, jossa kivulle ei näy loppua.

Oman kivun kehityskaaren luonnostelu auttaa näkemään sen, mitä kivusta selviämiseksi on jo yrittänyt tehdä ja mitkä ongelmat omaan kipuun liittyy. Tämä on tärkeää tietoa sekä potilaalle, että terveydenhuollon ammattilaiselle. Näin potilas ja lääkäri voivat yhdessä löytää oikeat keinot kivun hallitsemiseen.

Haitarin otsikkotaso2
Esimerkiksi näin pitkäaikainen kiputilanne voi kehittyä

Ennen kipua:

Potilaan geneettinen perimä saattaa altistaa häntä kivulle.

Potilaalle kertyneet odotukset tai pelot kipuun liittyen voivat aiheuttaa lisästressiä kipua kokiessa.

Potilaan elämäntilanne voi olla stressaava, vaikkapa uuvuttavan työtilanteen tai elämänmuutoksen takia.

-> Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, että kipujärjestelmä voi muuttua herkemmäksi, kun kohdalle osuu voimakasta kipua aiheuttava tilanne.

Kun kipu alkaa:

Ensin kipu on voimakasta, mutta potilas kokee pystyvänsä hallitsemaan sitä. Hallinnan tunnetta lisää se, että kivun oletetaan vielä tässä vaiheessa olevan väliaikaista.

Potilas saattaa muistella aiemmin kokemaansa kipua, jonka on selättänyt. Siksi odotus kivun helpottumisesta on positiivinen.

Usein kivun voi liittää tapahtumaan. Oli syynä sitten selän venäytys, ranteen murtuma tai leikkaus, se tarjoaa selityksen kivulle.

Myös läheisten on tässä vaiheessa helppo ymmärtää kipua.

Muutaman viikon kuluttua:

Kipu saattaa herättää yöllä ja sen ohelle kertyy univelkaa ja väsymystä. Päivälepo voi auttaa väsymykseen, mutta yöunen rikkonaisuutta se ei välttämättä poista.

-> Kun unen laatu heikkenee kivunsäätelyjärjestelmä kuormittuu entisestään.

-> Kipu saa potilaan jännittämään lihaksiaan ja se voi aiheuttaa uutta kipua vanhan oheen.

Muutaman kuukauden kuluttua:

Esiin nousee epäilys siitä, että toipuminen ei ole mennyt kuten oletettiin. Merkkinä siitä on edelleen jatkuva kipu.

Lääkäri saattaa määrätä uusia tutkimuksia. Seuraa odottelua, toiveita selityksistä ja hoidosta, jotka voivat ratkaista ongelman. Aina selitystä ei löydy.

Uniongelmat, väsymys ja lihasjännitys jatkuvat.

Potilaan huoli kasvaa ja hän miettii tekikö jotain väärin toipumisaikana tai jos hänen kohdallaan on sattunut hoitovirhe.

Paineita voi kertyä myös ulkopuolelta. Suunniteltu töihin paluu ei onnistukaan ja potilas miettii kuinka kertoa tilanteestaan esimiehelle ja työkavereille.

Epätietoisuus lisääntyy ja hallinnan tunne vähenee kun selitystä kivulle ei löydy, tietoa kivun päättymisestä ei ole ja ympäriltä saattaa sadella ristiriitaisia ohjeita kivun lievittämiseen.

-> Psyykkinen stressi kasvaa ja voi heikentää kivunsäätelyjärjestelmää entisestään.

 

Kyllä

Päivitetty  15.8.2018