Kipua tunteva ei usein uskalla liikkua entiseen tapaan. Videolla fysioterapeutti kertoo mitä haittoja liikkeiden välttely voi aiheuttaa elimistölle.
Videolla fysioterapeutti kertoo, kuinka pitkäaikainen kipu voi kuormittaa kehoa. Hän antaa vinkkejä ryhdin tarkkailuun ja korjaamiseen.
| Harjoitus: Tarkkaile ryhtiäsi peilin edessä | Kehon asentoa ja ryhtiä voi tarkkailla kotona ison peilin avulla: 1. Mene seisomaan peilin eteen. 2. Katso asentoasi. Onko se suora, symmetrinen vai onko esimerkiksi selkä vinossa? 3. Tee pieniä yläraajojen ja hartioiden liikkeitä. Näyttävätkö liikkeet symmetrisiltä? 4. Onko paino molemmilla jaloilla? Ota pieniä askelia ja tunnustele mitä jaloissa tapahtuu. 5. Mene pois peilin edestä. Korjaa kehon asentoa ja ryhtiä kunnes se tuntuu hyvältä. 6. Palaa sitten peilin ääreen ja tarkkaile, miltä keho näyttää. Näyttääkö ryhtisi sellaiselta kuin olit sen kuvitellut?
Katso myös video yllä, jossa fysioterapeutti antaa ohjeita harjoitukseen. |
Kun kipu muuttaa asentoasi syntyy rasitusta
On luonnollinen reaktio suojata kehon kipeää aluetta muuttamalla tapaansa olla ja liikkua. Esimerkiksi kipeää kättä tekee mieli pitää kehon lähellä turvassa. Tai kipeän selän kanssa tekee mieli kävellä varovaisesti, joskus ontuen.
Väliaikaisina nämä suojaavat toiminnot ovat harmittomia. Kun kipu pitkittyy, niistä voi seurata ongelmia muualle kehoon. Lihakset rasittuvat ja voivat jäykistyä ja kipeytyä jatkuvasta kuormituksesta.
Usein kivusta kärsivä ei edes huomaa, kuinka kehon käyttö on kivun myötä muuttunut epätasapainoiseksi ja vääristyneeksi. Kipeän alueen suojelusta on tullut tapa, joka jatkuu vaikka kipu vähenisikin.
Videolla potilas kertoo, kuinka selkäkipu sai hänet tarkoituksella varomaan selän liikkeitä.
Jatkuva lihasjännitys kuormittaa kehoa
Hyvin usein pitkäaikainen kipu lisää lihasjännitystä. Lihasten jännittäminen on reaktio, joka voi auttaa tasoittamaan kipua sen voimistuessa.
Se voi kuitenkin johtaa siihen, että entistä pienemmät kiputuntemukset laukaisevat lihasjännitystä. Jatkuva jännittyneisyys voi vaikeuttaa unen saantia, heijastua niska- ja hartiaseutuun lihasongelmina ja aiheuttaa jännityspäänsärkyä.
Liikkuminen vähenee helposti
Monesti pitkittyneestä kivusta kärsivä huomaa, että kehon fyysinen aktiivisuus vähenee. Jotkut liikkeet, esimerkiksi nostaminen ja kurottaminen, voivat jäädä pois arkiaskareista. Puhumattakaan liikuntaharrastuksesta.
Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on ymmärrettävää. Kipu on signaali, jonka myötä olemme oppineet lepäämään, jotta kudokset paranisivat. Kun kipu jatkuu pitkään, liikunnan välttäminen ei aina ole perusteltua ja tarpeellista. Joskus liikunnan poisjääminen voi aiheuttaa lisää ongelmia.
Lihaskuntoa elintärkeä ylläpitää
Jos lihaksiaan ei aktivoi, siitä syntyy aina seurauksia. Ensinnäkin, lihasmassa vähenee nopeasti. Silloin lihasvoima heikkenee kuten myös lihasten liikkuvuus ja kestävyys. Arjessa sen huomaa siitä, että kaikki tekeminen ja liikkuminen tuntuu raskaammalta.
Kun lihaksia ei käytä, se voi vaikuttaa myös itse kipuun. Jos lihakset ovat levänneet pitkään, ne kipeytyvät herkemmin, kun niitä aktivoi. Pitkittynyt kipu voi aiheuttaa noidankehän. Kipu vähentää liikkumista, mikä heikentää lihaksia, mikä taas uudestaan johtaa kipuun.
| Lue lisää: Miksi aktiivisuus vähenee? | Kun fyysinen aktiivisuus vähenee, on hyvä pysähtyä miettimään syitä sen taustalla: -Onko suosimaasi liikuntaa vaikea tehdä kivun kanssa? -Vai onko kivun jatkuminen estänyt sinua kokeilemasta uusia liikuntamuotoja? Fysioterapeutti tai liikuntaohjaaja voivat auttaa sinua tällaisissa tilanteissa. Usein liikkumisen välttely johtuu siitä, että potilas pelkää kivun voimistuvan ja käyvän sietämättömäksi. Jotkut potilaat pelkäävät kivun aiheuttavan lisää vaurioita kehoon, esimerkiksi hermojen puristumista tai lihaksen repeytymistä. Joskus liikkuminen jää pelon vuoksi pois potilaan elämästä kokonaan.
Pelko-välttämiskehä On järkevä, eloonjäämistä palveleva, reaktio välttää kipua aiheuttavia liikkeitä. Joskus pelko on kuitenkin turhaa, sillä kivun pitkittymiseen vaikuttaa usein muut asiat kuin kivun alun perin aiheuttanut kudosvaurio. Jos ihminen ei hakeudu häntä pelottaviin tilanteisiin, hänelle ei ehkä koskaan selviä, ettei liikkuminen aiheutakaan lisää vauriota. Tätä tilannetta kivuntutkimuksessa kutsutaan pelko-välttämiskehäksi. Pelot leviävät helposti kohteesta toiseen. Ihminen voi alkaa vältellä kaikkea liikehdintää, joka muistuttaa kipua aiheuttanutta liikettä. Pitkäaikaisen kivun aiheuttama pelko voi kuitenkin kääntyä kivusta kärsivää vastaan. Arjesta tulee yksipuolista ja kokemuksia kertyy vähemmän, usein turhan pelon vuoksi. |
Videolla psykologi kertoo siitä, miksi pitkään jatkuva kipu voi aiheuttaa pelkoa ja aktiviteetin välttelyä.