Yleisimpiä potilasryhmiämme ovat hermovauriokivuista, vammojen ja leikkausten jälkeisistä kivuista ja selkäkivuista kärsivät potilaat. Lisäksi kipuklinikalla hoidetaan syöpäkipuja ja annetaan konsultaatioapua Tyksin osastoille.
Potilaiden tutkimus, hoito ja kuntoutus kipuklinikalla perustuvat laaja-alaiseen lähestymistapaan. Jokaisen potilaan tilanne arvioidaan ja hoitosuunnitelma räätälöidään yksilöllisesti. Liikunta ja huomion suuntaaminen pois kivusta ovat keinoja, jotka usein auttavat selviytymään kipujen kanssa. Lisäksi hoitoon ja kuntoutukseen kuuluvat yleensä lääkehoito ja erilaiset lääkkeettömät menetelmät. Niitä ovat mm. psykologiset menetelmät, fysio- ja toimintaterapian keinot ja joissain tilanteissa stimulaatiohoidot.
Hoidon keskiössä on potilas, hänen oma aktiivisuutensa ja omien selviytymiskeinojen käyttö.
Laatulupaus
Hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Vaikka pitkäaikaista kipua ei kokonaan voitaisikaan poistaa, sitä voidaan yleensä aina lievittää. Tärkeä tavoite on myös arjessa selviytymisen tukeminen.
Meille on tärkeää, että potilas tulee kuulluksi ja kohdatuksi vastaanotoilla.
Potilaan hoitopolku
Pitkäaikaisen kivun pääasiallinen hoitovastuu on perusterveydenhuollossa eli terveyskeskussa ja työterveyshuollossa, josta käsin tarvittaessa konsultoidaan kipuklinikkaa tai muita erikoissairaanhoidon poliklinikoita alueellisesti sovittujen hoitoketjujen mukaisesti.
Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön Kiireettömän hoidon yhtenäiset perusteet 2010 -ohjeessa.
Yleensä hoitojakso sisältää
- lääkärin ensikäynnin
- psykologin tapaamisia
- lääkärin kontrollikäyntejä
- hoitajan tapaamisia
- lääkärin tai hoitajan hoitopuheluja.
Tarvittaessa ohjelmoidaan lääketieteellisiä jatkotutkimuksia ja/ tai konsultoidaan toisia erikoisaloja. Hoitolinjoista keskustellaan työryhmissä ja välillä pidetään yhteisvastaanottoja potilaan ja hoitavan tahon kanssa. Kipuklinikka tekee yhteistyötä Tyksin muiden toimialueiden, VSSHP:n perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yksiköiden ja kuntoutuspalveluja tarjoavien tahojen kanssa.
Potilaat tulevat kipuklinikalle lääkärin lähetteellä. Joskus lähetteeseen annetaan konsultaatiovastaus, jonka perusteella potilaan oma lääkäri toteuttaa hoidon.
Päivystysvastaanottoa kipuklinikalla ei ole. Lähetteen voi laatia kuka tahansa lääkäri, mutta hoidon tarpeen arvioimisen kannalta riittävän laajat tiedot potilaasta ja kiputilasta ovat tarpeen. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että lähetteen tekee potilaan tilanteen hyvin tunteva lääkäri.
Kipuklinikan hoitojakson jälkeen potilas ohjataan yleensä oman terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin jatkohoitoon.
Mittarit
Kipuklinikalle saapuvien lähetteiden määrä on viime vuosina kasvanut. Potilaspalautteista saatavaa tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Kipuklinikalla tutkitaan pitkäaikaisen kivun ja elintapojen yhteyttä sekä monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän, CRPS, hoitoa. Kipuklinikka osallistuu Terveyskylässä toimivan Kivunhallintatalon kehittämiseen.
Asiantuntijat
Kipuklinikka toimii moniammatillisena ja monialaisena työryhmänä. Potilaan hoitoon osallistuvat
- eri erikoisalojen lääkärit
- sairaanhoitajat
- psykologit
- fysio- ja toimintaterapeutit
- sosiaalityöntekijä
Lisäksi kipuklinikalla toimii osastonsihteereitä ja osastonhoitaja.
Jokaisella kipupotilaan hoitoon osallistuvalla ammattiryhmällä on oma roolinsa:
- Lääkäri asettaa diagnoosin, suunnittelee lääkehoidon sekä jatkohoidon ja vastaa hoidon kokonaisuudesta
- Psykologi arvioi kipuun vaikuttavia tekijöitä ja kivun vaikutuksia potilaan mielialaan ja psyykkiseen toimintakykyyn, toimii kivunhallintaryhmien vetäjänä ja ohjaa ja tukee potilasta lääkkeettömien kivunhallintakeinojen käytössä
- Sairaanhoitaja koordinoi potilaan hoitoa sekä ohjaa potilasta lääkkeiden käytössä ja lääkkeettömässä kivunhallinnassa
- Fysio- ja toimintaterapeutit arvioivat potilaan toimintakykyä ja apuvälineiden tarvetta, ja ohjaavat liikehoitoja omatoimiseen harjoitteluun ja liikuntaan
- Sosiaalityöntekijä ohjaa ja neuvoo kuntoutukseen, etuisuuksiin ja taloudellisiin ongelmiin liittyvissä asioissa