Tulehduskipulääkkeet kuuluvat leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon, sillä yhdistettynä muihin lääkkeisiin ja kivunlievitysmenetelmiin ne lievittävät kipua tehokkaasti ja vähentävät näin opioidien tarvetta.
Vaikka tulehduskipulääkkeet ovatkin yleensä hyvin siedettyjä, niin suurten leikkausten yhteydessä niiden käyttöön liittyy verenvuotojen ja akuutin munuaisvaurion riski.
Tilanteiden tunnistaminen hyvissä ajoin on tärkeää, jotta pitkäaikaisten munuaishaittojen riskiä voidaan pienentää. Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutusten ajatellaan olevan annosriippuvaisia, joten on erityisen tärkeää löytää optimaalinen lääkeannos haittatapahtumien riskien vähentämiseksi.
Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimuksessa arvioitiin kolmen tulehduskipulääkkeen, deksketoprofeenin, etorikoksibin ja ibuprofeenin, käyttöä, annosmuotoja ja haittavaikutuksia leikkauskivun hoidossa sappi-, selkä- ja tekonivelleikkausten yhteydessä.
Tutkimustulokset
Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa verrattiin 10 milligramman ja 50 milligramman deksketoprofeeniannosten kivunlievitystehoa sappirakon poiston jälkeen. Tähystystekniikalla tehdyn leikkauksen jälkeen kipu lievittyi samankaltaisesti myös pienemmällä annoksella.
Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen deksketoprofeeni ja etorikoksibi lievittivät leikkauksen jälkeistä kipua ja tulehdusreaktiota yhtä tehokkaasti.
Selkäleikatuilla potilailla testattiin suussa liukenevan ibuprofeenitabletin imeytymistä. Heti leikkauksen jälkeen suussa liukeneva valmiste imeytyi hitaasti ja ibuprofeenin pitoisuus jäi alhaiseksi, joten ensimmäiset leikkauksen jälkeiset annokset tulehduskipulääkkeitäkin kannattaa antaa laskimoon.
Lisäksi arvioitiin uusien akuutin munuaisvaurion merkkiaineiden soveltuvuutta akuutin munuaisvaurion toteamiseen potilailla, joille tehtiin polven tekonivelleikkaus. Leikkauksen lisäksi akuutille munuaisvauriolle altistavia tekijöitä olivat verityhjiö, puuduteseos sekä muut käytetyt tulehduskipulääkkeet.
Tutkimuksessa todettiin lievä akuutti munuaisvaurio kahdella potilaalla ja yhteensä viidellä potilaalla todettiin ohimenevä virtsanerityksen heikentyminen.
Tutkituista munuaisvaurion merkkiaineista ainoastaan veren NGAL-pitoisuus (neutrofiilin gelatinaasiin assosioituva lipokaliini) oli lievästi koholla neljällä näistä viidestä potilaasta, mikä voisi viitata piilevään munuaisvaurioon. Tutkimustulos viittaa siihen, että verikokeen avulla voisi olla mahdollista tunnistaa potilaat, joilla on suurentunut akuutin munuaisvaurion riski leikkauksen jälkeen.
Kaiken kaikkiaan tulehduskipulääkkeet tehosivat leikkauksen jälkeiseen akuuttiin kipuun hyvin.
Lue koko tutkimus:
Muualla Terveyskylässä: