Ajankohtainen

Pohjolan Lääkäripäivät 2019 - Alaselkäkivuissa tärkeää tunnistaa psykososiaaliset rasitteet

Julkaistu 25.2.2019 22.00

Pohjolan Lääkäripäivien 2019 Alaselkä-luentosessiossa todettiin, kuinka alaselkäkipu vaatii kuvantamistutkimuksia vain harvoin. Liikunta on useimmille tehokkain hoitomuoto. Psykososiaaliset rasitustekijät on tunnistettava ja huomioitava hoidossa.

Osa perinteisesti käytetyistä alaselkäkivun hoidoista on nykyisten tieteellisten tutkimusten valossa turhia tai jopa haitallisia. Esimerkiksi alaselän luudutusleikkaukset ovat maailmalla yleistyneet, vaikka niiden hyödyistä ei ole riittävää tutkimusnäyttöä, 2019 Pohjolan lääkäripäivillä todettiin.

Alaselkäkivun hoitoon tarvitaankin uusia toimintamalleja ja käytänteitä.

Uutta alaselkäkivun hoidon saralla on biopsykososiaalisen toimintamallin ja siihen liittyvän potilaan elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioivan moniammatillisen hoidon ja kuntoutuksen yleistyminen näyttöön pohjautuvan tiedon perusteella.

Aihealue on yhteiskunnallisesti merkittävä muun muassa siksi, että esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa oli selkäsairauden takia työkyvyttömyyseläkkeellä noin 18 500 henkilöä. Näistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä on noin 30 prosenttia.

Selkäsairauksista johtuvat sairauspäivärahojen kustannukset olivat samana vuonna hieman yli 100 miljoonaa euroa. Alaselkäkipu onkin Suomessa (ja myös maailmanlaajuisesti) merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma.

Tällä hetkellä yli puoli miljardia ihmistä maailmassa kärsii alaselkäkivusta, ja siitä aiheutuva terveyshaitta on suurempi kuin keuhko-, rinta- ja suolistosyövistä yhteensä.

Psykososiaaliset tekijät muokkaavat ihmisen kokemusta alaselkäkivusta

Alaselkäkipuun liittyy usein psykososiaalisia tekijöitä, jotka estävät tai hidastavat selkäoireiden paranemista ja lisäävät niistä johtuvien pitkäaikaisten haittojen, kuten työ- ja toimintakyvyn aleneman riskiä. Psykososiaaliset tekijät on tärkeä tunnistaa ja puuttua niihin moniammatillisella hoidolla ja kuntoutuksen avulla.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto hyväksyi 1.11.2018 suosituksen, jossa todetaan, että biopsykososiaalinen kuntoutus kuuluu terveydenhuollon palveluvalikoimaan, kun selkäkipu alkuvaiheen hoidosta huolimatta pitkittyy tai kun selkäkipujaksot ovat toistuvia ja toiminta- ja työkyky on sen johdosta uhattuna.

Selkäkipuisen toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tarvittavat kuntouttavat toimenpiteet suunnitellaan muun hoidon osana - potilaan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti huomioiden - viimeistään kuuden viikon kuluttua oireiden alkamisesta.

Lääkärin lisäksi moniammatilliseen kuntoutustiimiin kuuluu yleensä fysioterapeutti sekä tarvittaessa toimintaterapeutti ja psykologi.


    Keskeisimmät alaselkäkivun paranemista estävät tai hidastavat psykososiaaliset tekijät ovat
  • usko, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia
  • epäsuhtainen sairauskäyttäytyminen (kuten pitkitetty lepo)
  • masentuneisuus, negatiivisuus ja sosiaalinen vetäytyminen
  • moniin eri hoitoihin hakeutuminen
  • fyysisesti raskas työ
  • ongelmat työssä ja tyytymättömyys työhön
  • ylihuolehtiva perhe tai tuen puute
  • valitukset, oikeudenkäynnit ja korvausten hakeminen.
(www.kaypahoito.fi)

Luennoijina Pohjolan lääkäripäivien Alaselkä-sessiossa olivat Fysioterapeutti OMT, väitöskirjatutkija Mikko Lausmaa: Oulun yliopisto ja Loisto Terveys, mikko.lausmaa(at)loistoterveys.fi ja fysiatrian professori Jaro Karppinen, jaro.karppinen(at)ttl.fi: Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos.

Katso lisää

HUS logoTAYS logoOYS logoKYS logoTYKS logo