Ajankohtainen

Pitkäaikaisesta kivusta kärsivä työikäinen hyötyisi moniammatillisesta kuntoutuksesta

Julkaistu 9.3.2022 14.00

Noin joka viides työikäinen kärsii pitkäaikaisesta kivusta. Kelassa selvitettiin, miten pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutusjärjestelmä toimii, mitä hyötyjä siitä saadaan ja kuinka palvelua voisi kehittää.

Noin joka viides suomalainen työikäinen eli 18-67-vuotias kärsii pitkäaikaisesta kivusta. Kivun todetaan olevan pitkäaikaista eli kroonista, kun se on jatkunut yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksista sairauspoissaoloja aiheuttaa eniten selkäkipu. Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu on myös yleinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.

Kelassa loppuvuodesta 2021 toteutetussa kirjallisuuskatsauksessa haluttiin selvittää nimenomaan pitkäaikaisesta kivusta kärsivien kuntoutusjärjestelmää ja sen toimivuutta. Kerätyn tiedon perusteella arvioidaan Kelan roolia kipukuntoutuksen järjestäjänä tulevaisuudessa.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella pitkäaikaisen kivun kuntoutuksessa käytetään psykologisia, fysioterapeuttisia, liikuntaharjoitteluun perustuvia ja moniammatillisia menetelmiä.

Apua kielteisiin a​​jatuskehiin ja enemmän tietoa

Kansallisissa ja kansainvälisissä suosituksissa kroonisen kivun hoitoon ja kuntoutukseen suositellaan menetelmiä, joissa pyritään katkaisemaan henkilön kielteiset ja ongelmaa ylläpitävät ajatukset sekä tarkastelemaan ja muuttamaan henkilön tunnekokemuksia ja käyttäytymismalleja. Kuntoutuvan henkilön toivotaan tunnistavan esimerkiksi kipua tai liikkumisen pelkoa ylläpitäviä kielteisiä ajatuskehiä.

Suositusten mukaan kivunhoidon ja kuntoutuksen tulisi sisältää myös tiedon antamista sekä kivusta, että sen hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista. Tietoa voidaan antaa esimerkiksi kivun fysiologiasta ja kipuun yhteydessä olevista psykososiaalisista tekijöistä. Lisäksi pitkäaikaisen kivun hoitoon ja kuntoutukseen suositellaan kestävyysharjoittelua.

Kivunhoitoon erikoistun​eita ammattilaisia tarvitaan lisää

Pitkäaikaista kipua kokevien hoitoon ja kuntoutukseen ohjautuminen on Suomessa tällä hetkellä sattumanvaraista. Suomalaisen palvelujärjestelmän kehittämistarpeeksi nostettiin esille myös se, ettei järjestelmässä ole riittävästi kipuun erikoistuneita ammattilaisia tai heidän työpanoksensa on käytössä muualla.

Kipuun erikoistuneita psykologeja pitäisi olla enemmän esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Asiantuntijoiden mukaan Kelan järjestämä kuntoutus voisi olla esimerkiksi psykologista ja fysioterapeuttista ryhmäkuntoutusta.

Lue koko alkuperäinen teksti täällä: