Kotihappihoito

Kotihappihoito voidaan aloittaa, jos veren happipitoisuus on pysyvästi alentunut​.

​​​​​​​​​​​​​​​​​Etenevässä keuhkosairaudessa keuhkojen toiminta heikkenee vähitellen ​jolloin valtimoveren hapen niukkuuden vuoksi kudokset kärsivät hapen puutteesta. Pitkäaikainen hapenpuute rasittaa sekä keuhkoja että sydäntä ja heikentää niiden toimintaa.​

​​​Yleisin kotihappihoitoon johtava pitkälle edennyt keuhkosairaus on keuhkoahtaumatauti. Muita sairauksia ovat muun muassa 

  • keuhkofibroosi
  • keuhkovaltimoiden verenpainetauti 
  • muut harvinaiset keuhkosairaudet

Happihoito voidaan aloittaa myös vaikeaa sydämen vajaatoimintaa tai syöpää sairastavalle, jos elimistön happipitoisuus on pysyvästi alentunut.​

Happihoitoa vaativilla henkilöillä on kotona happirikastin ja usein lisäksi pienikokoisia  lääkehappipulloja, jotka sopivat ulkoiluun ja kodin ulkopuolella asiointeihin. Happipullo voidaan kiinnittää esimerkiksi pyörätuoliin, rollaattoriin, pullokärryyn tai pyörillä varustettuun kauppakassiin ohjeiden mukaan.

Paloturvallisuusriskin vuoksi vältä avotulta ja tupakointia. Lisähapen kanssa samassa tilassa tupakointi on ehdottomasti kielletty.  


Kriteerit

  • ​keuhkosairaus tai vaikea sydänsairaus on optimaalisesti hoidettu 
  • valtimoveren happiosapaine on huoneilmaa hengitettäessä < 7.3 kPa kahdessa vähintään kolmen viikon välein otetussa näytteessä
  • valtimoveren happiosapaine on välillä 7,3-7,9 kPa (vastaa yleensä SaO2<90%) ja lisäksi on merkkejä sydämen oikean puolen kuormituksesta (cor pulmonale), veren punasolujen määrän on lisääntymisestä,  yöllisestä hapenpuutteesta (joka ei johdu uniapneasta) tai hapen puute aiheuttaa keskushermosto-oireita, jotka korjaantuvat  happihoidolla
  • happihoidolla saadaan toivottu vaste ilman, että hiilidioksidia kertyy liiallisesti elimistöön
  • ​happihoito edellyttää aina pysyvää tupakoimattomuutta ja tupakoinnin lopettamisesta tulee olla kulunut vähintään kuusi kuukautta

Tavoitteet ja hyödyt

Happihoidon tavoitteena on

  • korjata elimistön hapenpuutetta
  • ehkäistä hapenpuutteen aiheuttamaa sydämen rasitusta
  • parantaa fyysistä jaksamista
  • lisätä omatoimisuutta
  • tukea vireyttä
  • parantaa elämänlaatua
  • voi edesauttaa liikkumista
  • voi hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä

Happihoitoa suositellaan käytettäväksi vähintään 16 tuntia vuorokaudessa. Happihoito ei saisi rajoittaa liikkumista sisällä eikä ulkona. Tarvittaessa kotona käytettävän happirikastimen lisäksi kodin ulkopuolella liikkuessa voidaan käyttää liikkumishappea.

Lisätietoa happihoitoon liittyvistä väleineistä löydät klikkamalla Näytä lisää kohtaa.​


Happirikastin (verkkovirtakäyttöinen)

 
Toimintaperiaate

Sähköllä toimiva happirikastin erottaa laitteen suodatussäiliössä typen pois huoneilmasta, jolloin jäljelle jää happi. ​

Ilma pumpataan suodatinsäiliöiden läpi paineilmakompressorin avulla. Happirikastimesta lähtevään letkuun kiinnitetään happiviikset, joiden kautta lisähappea hengitetään.

Turvallisen käytön periaatteet

Sähköllä toimiva happirikastin on ensijainen laite säännölliseen, pitkäaikaiseen kotihappihoitoon. Turvallinen happivirtaus määritetään yksilöllisesti eikä sitä saa omatoimisesti muuttaa.​

Happirikastimen ympärille tulee jäädä riittävästi tilaa. Rikastin sijoitetaan noin 15-30 cm seinästä, verhoista, huonekaluista, pattereista ja muista lämmönlähteistä.

 
 H

appirikastinta

  • ei saa peittää,
  • ei saa sijoittaa kosteaan, kylmään eikä suljettuun tilaan
  • samassa huoneessa ei saa tupakoida eikä olla avotulta, kuten kaasuliettä, takkaa tai kynttilöitä
Jatkojohtojen ja pistokesovittimien käyttö on kielletty.​​

 

Matkahappirikastin

Matkahappirikastimet ovat akullisia happirikastimia, jotka rikastavat happea ympäröivästä ilmasta.  Matkahappirikastin saa virtansa ladattavista akuista, auton 12V virtalähteestä tai verkkovirrasta.

Happivirtaus on matkahappirikastimissa pääsääntöisesti jaksottainen eli happi tulee nenän kautta sisäänhengittäessä.

Matkahappirikastimet mahdollistavat liikkumisen kodin ulkopuolella. Matkahappirikastimia voi vuokrata pitkäaikaiseen käyttöön. Useimmilla keuhkopoliklinikoilla on lainattavissa matkahappirikastimia lyhytaikaiseen käyttöön.

​​Lääkkeellinen happi

Lääkkeellinen happi on reseptilääke​​​.

 
Happipullot

Happipulloissa happi on kaasumaisessa muodossa. Happipulloja voidaan käyttää, kun lisähapen tarve on tilapäistä. Happipullo voi olla kotona myös varalla sähkökatkoksen tai happirikastimen vian varalta.

Happipullolla voidaan helpottaa liikkumista kodin ulkopuolella. Happipulloja on erikokoisia, pienimmät, mukana kuljetettavat ovat kahden ja kolmen litran pulloja, jotka painavat noin ​neljä kg.

​Nestehappi

Nestehappijärjestelmä koostuu kotisäiliöstä ja mukana kannettavasta säiliöstä. Nestehappi sopii riittoisuutensa ja keveytensä vuoksi paljon liikkuvalle.

Kannettavia säiliöitä on erikokoisia ja suurimmassa osassa malleista on sisään rakennettu hapensäästäjä, joka annostelee happea vain nenän kautta sisäänhengitettäessä. 

​​Vaihtoehtoisesti toinen malli annostelee happea jatkuvalla virtauksella. Nestehappea haihtuu myös säiliöstä jatkuvasti, joten nestehappi on soveltuu parhaiten jatkuvasti happea kodin ulkopuolella liikkuessaan käyttävälle.​

​Happiviikset

Happiviikset vaihdetaan noin kahden viikon välein. Happiviiksiä on eri mallisia, suoralla ja käyrällä sierainosalla. Suurilla happivirtauksilla voidaan käyttää ns. säästöviiksiä. Kotihappihoidossa ei yleensä käytetä happimaskia.

Happi voi kuivattaa nenän limakalvoja. Limakalvojen kostutukseen voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia kostutussuihkeita tai –tippoja.​​

Korkeavirtauksinen nenäkanyyli

Lämmitettyä ja kostutettua ilmaa annostellaan suurilla virtauksilla nenäkanyylin tai henkitorviavanteen kautta.

Hoitoon voidaan liittää happihoito. Hoitoa korkeavirtauksisilla nenäkanyyleillä toteutetaan pääasiassa sairaalassa.​


   


 

Edellinen sivuSeuraava sivu

 


 

Katso lisää