Hapenpuutteeseen johtavan hengitysvajauksen syynä voi olla
- häiriö ilmateissä
- keuhkokudoksessa
- keuhkoverenkierrossa
Keuhkoja tai rintakehää liikuttavan hengityspalkeen toiminnan häiriötä aiheuttavat sairaudet, keskushermostoa lamaavat lääkkeet sekä keskushermostosairaudet puolestaan heikentävät keuhkotuuletusta.
Monet neurologiset sairaudet kuten ALS, lihasdysstrofiat ja polion jälkitila voivat johtaa keuhkotuuletushäiriöön, kun hengityslihakset heikkenevät.
Lisäksi keuhkoahtaumatauti, ylipainoon liittyvä hypoventilaatio, rintakehän sairaudet kuten kyfoskolioosi ja torakoplastian jälkitila voivat aiheuttaa keuhkotuuletushäiriötä.
Pitkäaikaiseen hengitysvajaukseen johtavissa sairauksissa hengitysvajaus ilmaantuu ensimmäisenä unen aikana, koska uni aiheuttaa fysiologisia muutoksia hengityksen säätelyssä ja hengitysmekaniikassa.
Sairauksissa, joissa hengitysmekaniikka on häiriintynyt jo valveilla tai hengityksen säätely on poikkeavaa, uneen liittyvät muutokset korostuvat.
Pitkäaikaiseen hengitysvajaukseen viittavia oireita ja löydöksiä:
Oireita ja löydöksiä
Oireita
- levoton uni
- yöhikoilu
- painajaiset
- tihentynyt virtsaamisen tarve
- aamupäänsärky
- tokkuraisuus aamulla
- päiväväsymys
- keskittymiskyvyn huonontuminen
- muistivaikeudet
- ärtyneisyys
- rasituksen siedon huononeminen
- hengenahdistus
- alttius keuhkotulehduksille
Löydöksiä
- syanoosi (sinisyys)
- kellolasikynnet
- matala happisaturaatio
- korkea hiilidioksiditaso veressä tai ihon läpi mitattuna
- nopea syketaajuus
- keuhkovaltimopaineen suureneminen
- sydämen oikean kammion suuretuminen
- vaimeat jänneheijasteet
Pitkäaikaista hengitysvajausta epäiltäessä tutkitaan valtimoverikaasunäyte. Lisäksi tehdään useimmiten spirometria ja yöllinen happikyllästeisyyden ja hiilidioksitason mittaus.
Joskus tarvitaan myös muita tutkimuksia kuten
-
suppea yöpolygrafia
-
EKG
- keuhkojen natiivi-röntgenkuvaus
- hemoglobiinin määritys
- hengityslihasten voiman mittaus
- palleankuvantaminen
Hoito
Lue lisää hengitysvajauksen hoidosta: