Koronavirus ja reuma

Siirry sanastoon

Koronavirus ja reuma

Tulosta

​​Toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa, miten reumasairaudet ja reumalääkkeet vaikuttavat koronavirusinfektioon (COVID-19). Tämä ohje on laadittu yliopistosairaaloiden reumalääkäreiden ​ja reumahoitajien toimesta tämänhetkiseen tietoon pohjautuen.

​​Päivitämme ohjetta, mikäli epidemian aikana tulee lisätietoa COVID-19 vaikutuksista reumasairauksiin.

​​Ohje on jaoteltu kysymysmuotoon, kannattaa katsoa kaikki kohdat läpi.

​​Lähteet:

  • ​THL, British Socitety for Rheumatology, American College of Rheumatology, EULARP
Päivitetty 7.1.2022

Reumataudit ja koronavirusrokotus

​Reumatauteja sairastavien koronarokotukset voidaan toteuttaa turvallisesti ilman muutoksia lääkehoitoon. Eri potilasryhmien rokotukset aikataulutetaan paikallisesti. Seuraavassa tarkemmat ohjeet reumapotilaita koskien:

Koronarokotusta suositellaan kaikille reumatauteja sairastaville ja heidän läheisilleen (aikuiset).

​Koronarokotteet eivät sisällä eläviä koronaviruksia ja ovat turvallisia riippumatta käytössä olevasta reumalääkityksestä. AstraZenecan koronavirusrokote sisältää muokattuja adenoviruksia (ei siis koronaviruksia), jotka eivät voi aiheuttaa oireita tai lisääntyä.

Reumalääkitystä (mukaan lukien biologiset lääkkeet ja JAK-estäjät) ei tauoteta koronarokotuksen yhteydessä. Myöskään uuden reumalääkityksen aloitusta ei tule viivästyttää rokotusta ajatellen. Mikäli potilaalla on jo rokotusaika sovittuna, voi reumalääkäri harkita uuden immunosuppressiivisen reumalääkityksen aloituksen siirtämistä 1-2 viikon päähän rokotuksen annosta.

Ainoana poikkeuksena yllä mainittuun on rituksimabi. Koronarokotuksen jälkeen seuraava rituksimabi-infuusion suositellaan annettavaksi (2-)4 viikon kuluttua. Nopeasti muuttuvan epidemiatilanteen takia uusintarokotusten antaminen on tärkeää ja tämän vuoksi uusintarokotusta suositellaan 2(-4) kuukauden kuluttua viimeisestä rituksimabista. Tämä huomioidaan hoitavissa yksiköissä.

Jos rokotus toteutuu biologisen lääkkeen tai metotreksaatin ottopäivänä, voi reumalääkkeen oton siirtää seuraavalle päivälle. Tarvittaessa sen voi ottaa myös samana päivänä.

Koronarokotuksen lisäksi suositellaan reumatauteja sairastaville vuosittaista influenssarokotusta. Biologista lääkitystä tai JAK-estäjää käyttäville potilaille suositellaan myös pneumokokkirokotusta.

Nämä ohjeet perustuvat suurelta osin Euroopan reumajärjestöjen kattojärjestön Eularin kannanottoon.

EULAR (EUROPEAN ALLIANCE OF ASSOCIATIONS FOR RHEUMATOLOGY​


Reumataudit ja neljäs koronarokoteannos

Tulehduksellisia reumatauteja sairastavat henkilöt, jotka käyttävät biologista lääkitystä tai JAK-estäjää (valmisteiden kauppanimet Jyseleca, Olumiant, Rinvoq ja Xeljanz) ovat oikeutettuja neljänteen koronarokotukseen. Rokotussarjan neljäs annos voidaan antaa, kun kolmannesta rokoteannoksesta on kulunut 3-4 kuukautta. Ajan rokotukseen voit varata oman kunnan tai terveysaseman kautta. Reumayksiköistä ei kirjoiteta todistuksia potilaan sairaudesta vaan potilaan antama informaatio riittää ja tarvittaessa tiedot ovat tarkistettavissa esim. OmaKannasta.

Kuuluuko reumapotilas koronavirusinfektion riskiryhmään?

Reumapotilaan infektioriskiä voi lisätä käytössä oleva reumalääkitys. Infektioriskiä voivat lisätä vastustuskykyä heikentävät hoidot (kuten solunsalpaajalääke, biolo​ginen​ lääke, JAK-estäjät, isoannoksinen prednisoloni yli 10-15mg yli 2 vkoa). Metotreksaatti on yleisin reumasairauksissa käytettävä solunsalpaaja. Todennäköisesti pieniannoksinen metotreksaatti alle 15 mg/viikko ei lisää merkitsevästi infektioriskiä.

Toistaiseksi kertyneen tiedon nojalla näyttää siltä, että reumapotilaat eivät sairautensa tai vastustuskykyä heikentävän lääkityksensä pohjalta ole lisääntyneessä riskissä sairastua erittäin vakavaan COVID-19 infektioon. 

THL:n arvion riskiryhmistä voit katsoa täältä:

Reumapotilaat, joilla on käytössä vastustuskykyä alentava lääkitys, eivät ole sairautensa perusteella vapautettuja normaaleista työtehtävistään. Reumapotilaiden lapset voivat yleensä osallistua normaalisti koulunkäyntiin.



Milloin reumalääkitys kuuluu tauottaa koronavirusepidemian aikana?

Tämänhetkisen tiedon mukaan oireettomien henkilöiden ei ole syytä tauottaa lääkityksiä varmuuden vuoksi. Vastustuskykyä alentavat lääkitykset tauotetaan, jos infektio-oireita ilmenee (kuume, vaikeat tai pitkittyneet hengitystieinfektion oireet, sairaalahoitoa vaativa infektio) tai todetaan varmistettu koronavirusinfektio.

Reumalääkkeistä hydroksiklorokiini (Oxiklorin), sulfasalatsiini (Salazopyrin) ja apremilasti (Otezla) eivät heikennä vastustuskykyä ja näitä ei tarvitse tauottaa infektion aikana. Muut reumalääkkeet (kuten mm biologiset lääkkeet, JAK-estäjät, atsatiopriini, leflunomidi, metotreksaatti, mykofenolaatti, siklosporiini, syklofosfamidi, takrolimuusi) tauotetaan kuten muissakin infektioissa. Potilas jättää itse lääkkeen tauolle ja aloittaa uudelleen, kun infektio on parantunut tai selkeästi laantumassa. Pitkäaikaista glukokortikoidihoitoa (=”kortisonihoito”) ei saa tauottaa äkillisesti.

Pitkiin lääketaukoihin voi liittyä reumataudin aktivoitumista, joka itsessään lisää infektio​alttiutta.

Miten toimin, jos reumapotilaana epäilen itselläni koronavirusinfektiota?

Reumasairauksia sairastavia ohjataan noudattamaan yleisesti annettuja ohjeita koronavirukseen liittyen. Lääkkeiden tauotuksesta, katso myös ylempi kysymys "Milloin reumalääkitys kuuluu tauottaa koronavirusepidemian aikana?".

Jos sinulla on mikä tahansa hengitystieinfektion oire, kuten yskä, nuha, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, haju- tai makuaistin muutos tai ripuli tai vatsakipu, jolle ei ole muuta ilmeistä syytä, soita arkisin työterveyshuoltoosi tai terveysasemallesi. Iltaisin ja viikonloppuisin voit soittaa työnantajasi sopimuksesta riippuen työterveyshuoltoosi, tai terveydenhuollon päivystykseen. Terveydenhuollon hen​kilö arvioi koronavirusnäytteenoton ja mahdollisen hoitoonohjauksen tarpeen. Noudata terveydenhuollon puhelimessa antamia ohjeistuksia. Yleisohjeena on kuitenkin hyvä muistaa

  • levätä
  • juoda riittävästi nesteitä
  • liikutella jalkoja ja pumpata nilkkoja verenkierron tehostamiseksi
  • välttää lähikontakteja muihin ihmisiin, ettet tartuta muita

Jos sairastut vakaviin hengitystieinfektion oireisiin niin, että tarvitset pikaista lääkärin arviota (kuten hengenahdistus, pitkittynyt kuume, erittäin sairas olo, kova kurkkukipu), soita arkisin terveysasemallesi tai iltaisin ja viikonloppuisin terveydenhuollon päivystykseen.

Soita hätänumeroon 112, jos tarvitset kiireellistä hoitoa. Hätänumero on vain kiireellisiä hätätilanteita varten. Epäily koronavirustartunnasta ei ole syy soittaa hätänumeroon.

Lähteet:

  • Tämä​ vastaus pohjautuu HUS Infektiosairauksien yksikön asiantuntijoiden laatimaan ohjeistukseen.

Mistä löydän lisätietoa reumasairauksista ja koronavirusinfektiosta?