Reumatauteja sairastavien koronarokotukset voidaan toteuttaa turvallisesti ilman muutoksia lääkehoitoon. Eri potilasryhmien rokotukset aikataulutetaan paikallisesti. Seuraavassa tarkemmat ohjeet reumapotilaita koskien:
Koronarokotusta suositellaan kaikille reumatauteja sairastaville ja heidän läheisilleen (aikuiset).
Koronarokotteet eivät sisällä eläviä koronaviruksia ja ovat turvallisia riippumatta käytössä olevasta reumalääkityksestä. AstraZenecan koronavirusrokote sisältää muokattuja adenoviruksia (ei siis koronaviruksia), jotka eivät voi aiheuttaa oireita tai lisääntyä.
Reumalääkitystä (mukaan lukien biologiset lääkkeet ja JAK-estäjät) ei tauoteta koronarokotuksen yhteydessä. Myöskään uuden reumalääkityksen aloitusta ei tule viivästyttää rokotusta ajatellen. Mikäli potilaalla on jo rokotusaika sovittuna, voi reumalääkäri harkita uuden immunosuppressiivisen reumalääkityksen aloituksen siirtämistä 1-2 viikon päähän rokotuksen annosta.
Ainoana poikkeuksena yllä mainittuun on rituksimabi, jonka osalta suositellaan mahdollisuuksien mukaan koronarokotuksen jälkeen neljän viikon taukoa ennen rituksimabin antoa mahdollisimman hyvän rokotusvasteen saamiseksi. Tämä huomioidaan hoitavissa yksiköissä.
Jos rokotus toteutuu biologisen lääkkeen tai metotreksaatin ottopäivänä, voi reumalääkkeen oton siirtää seuraavalle päivälle. Tarvittaessa sen voi ottaa myös samana päivänä.
Koronarokotuksen lisäksi suositellaan reumatauteja sairastaville vuosittaista influenssarokotusta. Biologista lääkitystä tai JAK-estäjää käyttäville potilaille suositellaan myös pneumokokkirokotusta.
Nämä ohjeet perustuvat suurelta osin Euroopan reumajärjestöjen kattojärjestön Eularin kannanottoon.
EULAR (EUROPEAN ALLIANCE OF ASSOCIATIONS FOR RHEUMATOLOGY
Reumapotilaan infektioriskiä voi lisätä käytössä oleva reumalääkitys. Infektioriskiä voivat lisätä vastustuskykyä heikentävät hoidot (kuten solunsalpaajalääke, biologinen lääke, JAK-estäjät, isoannoksinen prednisoloni yli 10-15mg yli 2 vkoa). Metotreksaatti on yleisin reumasairauksissa käytettävä solunsalpaaja. Todennäköisesti pieniannoksinen metotreksaatti alle 15 mg/viikko ei lisää merkitsevästi infektioriskiä.
Toistaiseksi kertyneen tiedon nojalla näyttää siltä, että reumapotilaat eivät sairautensa tai vastustuskykyä heikentävän lääkityksensä pohjalta ole lisääntyneessä riskissä sairastua vakavaan COVID-19 infektioon. Reumapotilaita ei ole myöskään mainittu THL:n arviossa riskiryhmistä.
THL:n arvion riskiryhmistä voit katsoa täältä:
Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät (THL)
Reumapotilaat, joilla on käytössä vastustuskykyä alentava lääkitys, eivät ole sairautensa perusteella vapautettuja normaaleista työtehtävistään. Reumapotilaiden lapset voivat yleensä osallistua normaalisti koulunkäyntiin.
Tämänhetkisen tiedon mukaan oireettomien henkilöiden ei ole syytä tauottaa lääkityksiä varmuuden vuoksi. Vastustuskykyä alentavat lääkitykset tauotetaan, jos infektio-oireita ilmenee (kuume, vaikeat tai pitkittyneet hengitystieinfektion oireet, antibioottihoito) tai todetaan varmistettu koronavirusinfektio. Vastustuskykyä alentavien lääkkeiden tauotus voi olla perusteltua myös, mikäli on ollut kontaktissa varmistettua COVID-19-infektiota sairastavan henkilön kanssa.
Reumalääkkeistä hydroksiklorokiini (Oxiklorin), sulfasalatsiini (Salazopyrin) ja apremilasti (Otezla) eivät heikennä vastustuskykyä ja näitä ei tarvitse tauottaa infektion aikana. Muut reumalääkkeet (kuten mm biologiset lääkkeet, JAK-estäjät, atsatiopriini, leflunomidi, metotreksaatti, mykofenolaatti, siklosporiini, syklofosfamidi, takrolimuusi) tauotetaan kuten muissakin infektioissa. Potilas jättää itse lääkkeen tauolle ja aloittaa uudelleen, kun infektio on parantunut tai selkeästi laantumassa. Samoin nämä lääkkeet tauotetaan antibioottihoidon ajaksi. Pitkäaikaista glukokortikoidihoitoa (=”kortisonihoito”) ei saa tauottaa äkillisesti.
Pitkiin lääketaukoihin voi liittyä reumataudin aktivoitumista, joka itsessään lisää infektioalttiutta.
Reumasairauksia sairastavia ohjataan noudattamaan yleisesti annettuja ohjeita koronavirukseen liittyen. Lääkkeiden tauotuksesta, katso myös ylempi kysymys "Milloin reumalääkitys kuuluu tauottaa koronavirusepidemian aikana?".
Jos sinulla on mikä tahansa hengitystieinfektion oire, kuten yskä, nuha, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, haju- tai makuaistin muutos tai ripuli tai vatsakipu, jolle ei ole muuta ilmeistä syytä, soita arkisin työterveyshuoltoosi tai terveysasemallesi. Iltaisin ja viikonloppuisin voit soittaa työnantajasi sopimuksesta riippuen työterveyshuoltoosi, tai terveydenhuollon päivystykseen. Terveydenhuollon henkilö arvioi koronavirusnäytteenoton ja mahdollisen hoitoonohjauksen tarpeen. Noudata terveydenhuollon puhelimessa antamia ohjeistuksia. Yleisohjeena on kuitenkin hyvä muistaa
- levätä
- juoda riittävästi nesteitä
- liikutella jalkoja ja pumpata nilkkoja verenkierron tehostamiseksi
- välttää lähikontakteja muihin ihmisiin, ettet tartuta muita
Jos sairastut vakaviin hengitystieinfektion oireisiin niin, että tarvitset pikaista lääkärin arviota (kuten hengenahdistus, pitkittynyt kuume, erittäin sairas olo, kova kurkkukipu), soita arkisin terveysasemallesi tai iltaisin ja viikonloppuisin terveydenhuollon päivystykseen.
Soita hätänumeroon 112, jos tarvitset kiireellistä hoitoa. Hätänumero on vain kiireellisiä hätätilanteita varten. Epäily koronavirustartunnasta ei ole syy soittaa hätänumeroon.
Lähteet:
- Tämä vastaus pohjautuu HUS Infektiosairauksien yksikön asiantuntijoiden laatimaan ohjeistukseen.
Reumaliiton tiedotus reumalääkityksestä ja koronaviruksesta:
Englanninkielisiä sivustoja, joissa tietoa reumasta ja koronavirusinfektiosta: