Huolen ja epävarmuuden sietäminen

HUS Psykiatrian asiantuntijat vastaavat, miten suhtautua koronaviruksen aiheuttamiin huoliin.

​​

Huoli omasta tai läheisen terveydestä

Ajatus siitä, että sairastuisi koronavirukseen herättää monissa ahdistusta tai pelkoa, vaikka virus onkin useimmille vaaraton. Laajamittaisten varotoimenpiteiden tarkoituksena on huolehtia, ettei virus leviä tarpeettomasti.

Viruksen leviämistä voi ehkäistä pesemällä kädet runsaalla vedellä ja saippualla erityisesti ennen ruokailua ja sisälle tullessa, sekä aina wc-käynnin jälkeen tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut. Kasvojen koskettelua ja kättelyä kannattaa välttää.

Seuraa luotettavia tiedonlähteitä. Laadukas ja luotettava tieto lievittää ahdistusta. Huhut ja kauhukuviin keskittyminen taas voivat aiheuttaa ahdistusta.

Pidä yhteyttä läheisiin ja tukekaa toisianne. Hankalissa tilanteissa läheisten seura parantaa mielialaa. Riskiryhmiin kuuluvia on tärkeä suojella, mutta aikaa voi viettää yhdessä myös etäyhteyksien avulla. Keskustelkaa luottavien tiedonlähteiden antamista ohjeista. Jutelkaa arkisista asioista.

Arkirutiineista helpotusta

Ahdistusta ja huolta voi helpottaa noudattamalla tavallisia arkirutiineja. Myös säännölliset rytmit nukkumisessa ja syömisessä, liikunta ja mielekkääseen tekemisiin keskittyminen parantavat mielialaa.

Vähennä kuormitustasi rauhoittamalla menojasi ja tekemisen määrää. Lue tai kuuntele kirjoja, katso sarjoja, kuuntele podcasteja, kokeile kotijumppaa ja venyttelyä tai opiskele jotain kiinnostavaa esimerkiksi netistä.

Miten ahdistus syntyy?

Matkalla lievästä huolestuneisuudesta kohti pelkoa kehossa ja mielessä tapahtuu paljon. Epämiellyttävä ja epävarma tilanne virittää ahdistusta, jota ajatuksesi voivat tahtomattasi voimistaa. Kun ajatukset muuttuvat liioitellun kielteisiksi, tilanne tuntuu uhkaavammalta kuin se todellisuudessa onkaan. Kun keskittyy korona-aiheisiin uutisiin ja ryhtyy toimeen valmistautuen pahimpaan, hallinnantunne vahvistuu ja ahdistus lievittyy - mutta usein vain tilapäisesti.

Liiallinen ennakointi muuttuu helposti vatvomiseksi ja murehtimiseksi, joita on vaikea lopettaa. Asioiden vatvominen tuntuu helpottavan hetkeksi, mutta huoliajatuksia jatkuvasti läpikäymällä huolestuneisuus tosiasiassa pahenee. Koko elimistö myös kuormittuu jatkuvan valmiustilan johdosta. Ahdistus syntyykin siitä, että keho ikään kuin valmistautuu taisteluun ja alkaa käydä ylikierroksilla.

Keskity välillä muuhun, ja anna elimistöllesi aikaa hengähtää. Jokaista aiheeseen liittyvää uutislähetystä tai artikkelia ei tarvitse heti ilmestymishetkellä katsoa tai lukea.

Epävarmuuden sietäminen

Koronaepidemian aiheuttama epävarmuus voi koskea esimerkiksi mahdollisen sairastumisen vakavuusastetta, perhe- tai työtilannetta tai hoidon saatavuutta. Elämä on odottamattomasti muuttunut ja saattaa yllättäen tuntua siltä, ettei voi lainkaan ennustaa, mitä tulee tapahtumaan ja millaiseksi kaikki vielä muuttuu. Joskus voi tuntua, että jos ei voi olla varma asioista, elämä ei voi olla enää millään tasolla riittävän hyvää.

Koska epävarmuutta on vaikea sietää, voi tuntua houkuttelevalta tavoitteelta saada varmuus kaikista asioista. Koska varmuutta ei kuitenkaan koskaan voi saavuttaa, usein pyrkimys siihen lisää murehtimista ja vie energiaa. Sen sijaan epävarmuuden sietämisen opetteleminen voi johtaa huolehtimisen vähenemiseen.

Epävarmuuden sietäminen on monelle vaikeaa, mutta on mahdollista oppia elämään sellaistenkin asioiden kanssa, joita ei pysty kontrolloimaan ja joista ei voi koskaan saada varmuutta.

Harjoitus: Epävarmuuden sieto

Tässä harjoituksessa pääset pohtimaan epävarmuutta ja sen kohtaamista.

  1. Pohdi, mitkä asiat elämäntilanteessasi ovat sellaisia, joista et voi olla varma? Pohdi hetki ja luettele kaikki asiat, jotka keksit.
  2. Millaisia ajatuksia epävarmuus sinussa herättää? Esimerkiksi: "Jos asiat ovat epävarmoja, ne todennäköisesti menevät pieleen pahimmalla mahdollisella tavalla."
  3. Millaisin keinoin olet tavoitellut varmuutta erilaisissa asioissa? Esimerkiksi: "Pyydän toisia ihmisiä muistuttamaan minua asioista ja varmistelen asioita heiltä."
  4. Millaisia hyötyjä sinulle on ollut varmuuden tavoittelusta? Esimerkiksi: "Muistan aina tehdä​ mit​ä pitää ja siksi olen välttynyt epäonnistumisilta"
  5. Millaista haittaa sinulle on ollut varmuuden tavoittelusta? Esimerkiksi: "En uskalla tehdä itse päätöksiä, vaan jään vatvomaan asioita ja olen tuskastunut epävarmuuteeni.”

Edellinen sivuSeuraava sivu

 

Päivitetty  26.3.2020 13.09