Ajankohtainen

Vuoden uusmaalainen sairaanhoitaja työskentelee HIV-potilaiden parissa

Julkaistu 29.3.2018 13.00

​​​​​

Sairaanhoitaja Helena Mäkinen työskentelee Auroran sairaalan infektiopoliklinikalla hiv-potilaiden parissa. Hän pitää Sairaanhoitajaliitolta saamaansa vuoden uusmaalainen sairaanhoitaja -tunnustusta upeiden kollegoidensa Riikka Teperin ja Irene Vainikaisen ansiona, jotka laittoivat prosessin alulle.
 
Helena Mäkinen on onnistunut luomaan hyvän hoitosuhteen ja luottamuksen huonosti hoitoonsa sitoutuneisiin potilasryhmiin, eri kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin ja muihin alakulttuureihin. Mäkisen työoven takana onkin usein jono ohikulkumatkallaan tervehtimään tulleista potilaista.
 
Täällä infektiosairauksien poliklinikalla olen keskittynyt tehostetun tuen antamiseen potilaille. Potilailla saattaa olla päihteiden käyttöä, psyykkisiä ongelmia tai muita hoitoa vaikeuttavia tekijöitä.  Lisäksi maahanmuuttajataustaisia potilaita tulee yhä enemmän. Kerron potilaille mitä hiv on ja autan ja tuen heitä sitoutumaan sairauden seurantaan ja lääkehoitoon.
 
Mäkinen on ollut perustamassa Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistystä vuonna 1993, jonka hallituksessa hän on mukana edelleenkin. Lisäksi hän toimii neljättä vuotta Nordic HIV and Infectious Disease Network for Nurses -verkoston koulutuksia organisoivassa komiteassa ja hänet on kutsuttu European HIV Network for Nurses -verkoston panelistiksi parina vuonna.
 
Olen varmaan vähän hullunrohkea, kun suostun näihin. Englannin kielen puhuminen ja ymmärtäminen etenkin panelistina jännitti. Paneelin aiheen saamisen jälkeen olen perehtynyt laajemmin asiaan. Yhtäkään kokemusta ei ole tarvinnut katua, se on ollut aina oppimiskokemus ja haasteen voittaminen on antanut varmuutta seuraavaan kertaan. Jos minulla on suomeksi sanottavaa asiaan, ei kieli saa olla este.
 
Mäkinen on ollut mukana myös vetämässä HIV-hoitotyön käsikirjan kolmatta päivitystyötä toimituskunnan jäsenenä ja kirjoittajana. Hän oli mukana jo 2007, jolloin ensimmäinen käsikirja ilmestyi. Kirja sisältää ajantasaista tietoa ja hyviä käytänteitä vauvasta vanhuksen hoitotyöhön.  

Hiv-tietoutta tarvitaan laajasti

 Verkostosairaanhoitajana Mäkinen käy tapaamassa potilaita osastoilla, on tarvittaessa mukana hoitoneuvotteluissa ja käy pitämässä osastotunteja. Hän on valmis viemään hiv-tietoutta eteenpäin kotimaassa tarvittaessa HUS-piirin ylikin. Päihdehoitoyksiköt, tukisairaalat, terveydenhuollon oppilaitokset ja vankilat ovat esimerkkejä paikoista, joissa tietoa tarvitaan. Tietoa tarvitaan oikeastaan lähes kaikkialla, koska hiv-potilas voi asioida lähes missä tahansa terveydenhuollon toimipisteessä.
 
 Hiv-potilaisiin liittyvän stigman eli turhien pelkojen ja väärien asenteiden poistaminen on edelleen erittäin tärkeää. Monessa paikassa hiv-infektioon liittyvät tiedot ovat 80-luvulta. Tämän henkilökunta saattaa itse sanoa ääneen osastotuntia aloitettaessa. Keskustelen ihmisiä askarruttavista kysymyksistä, jotta ymmärretään, ettei hiv-potilasta tarvitse pelätä, eikä ylisuojautuminen ole tarpeen. Tiedon myötä stigma saadaan vähentymään ja poistumaankin joskus. Sairauden lisäksi potilaan ei pidä kantaa muiden ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja.

Jokaisen pitäisi tietää oma hiv-status

 Suomessa hiv-tartunnat todetaan usein vasta siinä vaiheessa, kun sairaus on jo päässyt etenemään.
 
Ammattilaisten pitäisi olla valveilla ja pyytää ihmisiä testiin herkemmin. Hiv-tartunnan saaneen kumppani ohjataan testiin, jos hiv-status ei ole tiedossa. Keskustelun ylläpitäminen testauksesta on myös tärkeää.
 
Epäilys hiv-infektiosta tulee usein esiin, jos potilaalla todetaan ensin jokin hiville yleinen liitännäisinfektio. Tällainen on esimerkiksi pneumocystis carinii -sienen aiheuttamana keuhkokuume. Terveellä ihmisellä pneumocystis carinii ei aiheuta keuhkokuumetta. Kryptokokin aiheuttama aivokalvontulehdus on toinen vastaavanlainen hivin liitännäisinfektio, jonka seurauksena potilas voi mennä huonoon kuntoon.
 

Iloisuus ja huumori säilyy tiukoissakin paikoissa

 Mäkisen hoitotyön periaatteena on potilaiden tasavertainen kohtelu ja luottamus. Hän käyttää paljon halausta ja koskettelua, on hiljaa ja kuuntelee. Potilaat ovat antaneet palautetta kuinka tärkeää on ollut tulla kuulluksi.
 
Yhdessä myös hassutellaan ja nauretaan paljon. On ihanaa, kun saa työskennellä omalla persoonallaan. Yritän jokaisella tapaamisella löytää jotakin myönteistä, vaikka potilas olisikin surullinen ja masentunut. Se voi olla vaikka hyvä laboratoriotulos tai miten potilas on syönyt kaikki lääkkeensä − tai vaikka potilaan kampaus. Koska potilailla on usein häpeän tunteita, olen auttanut heitä arvostamaan itseään.
 
Mäkinen hoitaa potilaita moniammatillisen tiimin jäsenenä. Hän on auttanut ja neuvonut kollegoja haastavien potilaiden kohtaamisessa. Monet haavoittuvassa asemassa olevat potilaat ovatkin sitoutuneet hoitoonsa ja päässeet jaloilleen. 
 

Kuva: Outi Debnam

​ 


Hiv-potilaisiin liittyvän stigman eli turhien pelkojen ja väärien asenteiden poistaminen on edelleen erittäin tärkeää